skomars
 
 
 
 
 
 
 

 

 

 
 
Kulttuurikattila
 

Hakunilan ja Länsimäen kansainvälinen keittokirja.
lue lisää >>>

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2008

I YLEISTÄ

 

Toiminnan yleistavoite

Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen tavoite on parantaa Vantaan ja pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien asemaa ja auttaa heitä orientoitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tavoitteena on myös suomalaisten ja ulkomaalaisten yhteistoiminnan lisääminen. Erityisesti Hakunilan alueella olemme pyrkineet tavoittamaan kaikki eri kieliryhmät mukaan toimintaan, joka onkin onnistunut, vaikka alueella asuu monia eri kansallisuuksia. Tärkeimmäksi tavoitteeksi on vähitellen muodostunut ulkomaalaisten neuvonta ja tukeminen kriisitilanteissa. Yhdistys on myös esitellyt vieraita kulttuureja rasismin poistamiseksi. Ulkomaalaisten naisten ja lasten asemaa on parannettu. Yhdistys on myös halunnut luoda yhteistyöverkoston erilaisten ulkomaalaisten asemaa parantamaan pyrkivien tahojen kanssa. Yhdistys on halunnut tiedottaa myös internetin kautta ja haluaa hyödyntää uusia tiedonvälitystapoja.

Toimintamme on tukenut voimakkaasti senioreja, kun seniorien pysäkki Länsimäessä on toiminut. Siellä oleva toimitila on mahdollistanut myös taidenäyttelyjen ja muiden tilaisuuksien järjestämisen meille sopivina aikoina. Tikkurilassa avattu nuorten kahvila on toiminut vapaaehtoisvoimin.
 
Yhdistys on monikulttuurinen ja sen jäsenet edustavat eri uskontoja ja yhdistyksemme on luonut uskontojen välistä vuoropuhelua. Yksi päämääristämme on poistaa eri kansojen ja kulttuurien välisiä kommunikaation esteitä ja sovitella vaikeissakin ristiriidoissa erilaisia näkökantoja.


Yhdistyksen toimintaympäristön kehittyminen

Neuvontatoimistomme sijaitsee Hakunilan Huollon tiloissa keskeisellä paikalla Hakunilassa, jonka asukkaista on n. 12% ulkomaalaisia. Oma toimisto on mahdollistanut neuvontatoiminnan. Neuvontapiste on alueen kaiken ulkomaalaistoiminnan keskuspaikka, josta voidaan ohjata ulkomaalaisia edelleen ja auttaa heitä etsimään kaikkea mitä he tarvitsevat. Hakunila ympäristönä on vuosia sitten ollut levoton, mutta ulkomaalaisten ja viranomaisten aktiivisuus on korjannut tilanteen. Olemme osallistuneet aktiivisesti alueen kehittämisprosessiin ja olleet sen monikulttuuriosuuden asioiden asiantuntijoina. Pahimmat ristiriidat eri väestöryhmien väliltä ovat vähentyneet. Olemme keskittyneet neuvontapalveluiden laadun ja määrän lisäämiseen. Neuvontapiste on palvellut koko pääkaupunkiseutua ja asiakkaita on ollut myös muualta Suomesta. Yhdistyksellä on projekteja koko pääkaupunkiseudulla ja sen toimintaympäristö on laajentunut koko ajan.

Länsimäestä yhdistyksellä on ollut vuokrattuna toimitilat senioriprojektille, josta ovat vastanneet vuonna 2008 Larissa de Roberti, Mona Abdelgadir ja Aurora Hamadon. Projekti toimi tässä tilassa päivisin ja joinakin iltoina, mutta se oli usein iltaisin käytettävissä muuhun toimintaan. Se on samalla yhdistyksemme toimintakeskus, jossa on järjestetty useita taidenäyttelyitä ja muita tapahtumia. Siellä toimivat myös lasten taidekerhot ja siellä on maahanmuuttajanaisten toimintaa. Tikkurilassa on toiminut nuorisokahvila, jota on ylläpidetty yhteistyössä albaaniyhdistys Beselidhja ry:n kanssa ja kahvila kunnostettiin vuoden 2006 lopulla. Kahvilan toiminnasta on vastannut yhdistyksen puheenjohtaja, opettaja Harun Osmani.


Katsaus yhdistyksen jäsenmäärään, toimintaan ja talouteen

Yhdistyksen jäsenmäärä on noussut koko ajan. Yhdistyksessä on aktiivisesti toimivia eri kulttuurien ryhmiä ja mukana on ihmisiä hyvin monista kieliryhmistä. Yhdistyksen toiminnan keskeinen alue on ollut neuvontapisteen edelleen kehittäminen. Neuvontaa on järjestetty Hakunilan lisäksi Tikkurilassa ja puhelinneuvontaa on ollut koko toiminnan ajan. Sen lisäksi on järjestetty koulutusta, kerhoja ja yleisötilaisuuksia myös suomalaisten kanssa. Yhdistys on osallistunut kaupungin ja järjestöjen yhteisiin  tapahtumiin. Yhdistyksellä on laaja yhteistyöverkosto ja se on osallistunut ulkomaalaisten toiminnan organisoimiseen Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla. Se on osa rasisminvastaista verkostoa. Yhdistyksen talous on perustunut ensisijaisesti RAY:n avustukseen, mutta myös Opetusministeriö, Vantaan kaupunki ja monet muut tahot ovat avustaneet yhdistystämme.

Yhdistyksen toiminta on neuvonnan ja senioritoiminnan lisäksi sisältänyt naisten-  ja lastenkerhoja, kulttuuritapahtumia, luentoja  ja seminaareja. Muita avustajia RAY:n lisäksi ovat olleet mm. Vantaan kaupunki ja Opetusministeriö, jolta saimme yleisavustuksen yhdistyksen toimintaan. Olemme saaneet myös tukea erilaisiin projekteihin yksityisiltä säätiöiltä, Etelä-Suomen lääninhallitukselta, Taiteen keskustoimikunnalta ja Valtion kirjallisuustoimikunnalta. Myös kulttuuriin saadut avustukset on käytetty niin, että neuvontatyö on osa kulttuuritoimintaamme. Neuvojamme ovat osallistuneet kulttuuritilaisuuksiin ja  niiden kautta olemme saaneet paljon asiakkaita. Tilaisuudet ovat  myös hyvä tapa integroida maahanmuuttajia suomalaiseen yhteiskuntaan, koska niihin osallistuu myös paljon suomalaisia, joiden kautta on mahdollista päästä mukaan yhteiskunnan eri toimintoihin. Varsinaista neuvontaa ja siihen perehtymistä rahoittivat RAY:n lisäksi Opetusministeriö ja Vantaan kaupunki.

RAY:n  avustusta saimme kokopäivätoimisen, neljällä eri kielellä (suomi, englanti, arabia,
turkki) palvelevan yhdistyksen toiminnanjohtajan ja hänen toimipisteensä kuluihin. Yhdistyksen  hallituksen jäsenten joukossa on lisäksi mm. saksan, ruotsin ,viron venäjän, albaanin, kurdin,
farsin, somalian ja ibon kielien taitajia ja neuvontaa on annettu näillä kaikilla kielillä. Seniorien pysäkillä työskentelivät kaksi kokopäiväistä ja kaksi osa-aikaista työntekijää ja harjoittelijoita. Projekteissa ja kerhoissa on ollut ohjaajia ja muita työntekijöitä, joille on maksettu tuntipalkkaa. Vapaaehtoistyöntekijät, joita on ollut vuonna 2008 säännöllisesti mukana 40, ovat olleet merkittävä taloudellinen tekijä. Lisäksi oli paljon tilapäisiä vapaaehtoistyöntekijöitä.


II TOMINNAN TÄRKEIMMÄT TULOSALUEET

Tavoitteet

Yhdistys sai toimitilan käyttöönsä vuoden 2001 alusta ja tavoitteena oli neuvonta- ja kriisipisteen toiminnan käynnistäminen palkatun neuvontatyöntekijän ja vapaaehtoisten työntekijöiden turvin. Pyrkimyksenä oli myös luoda yhteistyöverkosto ja tietopankki ulkomaalaisten käyttöön. Neuvontapisteen toiminta haluttiin suunnata myös suomalaisille rasismin vähentämiseksi alueelta.

Toinen suuri projekti  on ollut RAY:n tuella Länsimäessä, jossa on toiminut Seniorien pysäkki; seniori-ikäisten maahanmuuttajien tukipiste ja  samassa paikassa on ollut huomattavaa näyttelytoimintaa. Seniorien projektin tavoitteena on ollut tukea maahanmuuttajien vanhempaa polvea, joka on jäänyt monessa suhteessa vaille huomiota. Tavoitteenamme on ollut etsiä pysäkin asiakkaille yhdessä heidän kanssaan mahdollisuuksia olla mukana elämässä ja vaikuttaa ympäristön sekä yhteiskunnan asioihin, missä myös onnistuttiin. Länsimäen toimintakeskuksen toinen tavoite on ollut kulttuuritoiminnan avulla, mm. näyttelyiden ja juhlien avulla kehittää alueen kulttuuria.

Nuorten kahvilassa Tikkurilassa on kokoonnuttu vilkkaasti iltaisin yhdessä albaaniyhdistys Beselidhjan kanssa. Halusimme tarjota nuorille parempaa tekemistä kuin oleilun rautatieasemalla ja muissa julkisissa tiloissa.


Aikaansaannokset

Neuvonta- ja kriisipisteen perustaminen onnistui helmikuussa vuonna 2001. Yhdistys palkkasi sosiologi Burhan Hamdonin toiminnanjohtajaksi ja vastaamaan neuvontapisteen toiminnasta. Hänellä oli paljon kokemusta monikulttuurisesta työstä, joten neuvontatyön käynnistäminen ja edelleen ylläpitäminen on sujunut häneltä mallikkaasti. Hän on luonut yhdessä yhdistyksen muiden toimijoiden kanssa yhteistyöverkoston ja yhdistys on osallistunut Vantaan ja pääkaupunkiseudun erilaisiin hankkeisiin, joiden avulla  parannetaan ulkomaalaisten asemaa.

Neuvontapisteellä on ollut paljon asiakkaita ja toiminta on ollut koko ajan kasvussa. Vuonna 2008 järjestimme neuvontaa Hakunilan lisäksi Tikkurilassa, Länsimäessä ja Myyrmäessä. Puhelinneuvojat olivat aina tavoitettavissa. Neuvontapiste toimi entiseen tapaan maahanmuuttajien tukipisteenä mitä erilaisimmissa asioissa. Neuvontapisteessä työskentelevä toiminnanjohtaja on osallistunut moniin Vantaan ja pääkaupunkiseudun hankkeisiin, joiden tarkoituksena on ollut maahanmuuttajien integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhdistyksemme neuvontaa ovat käyttäneet hyväkseen myös pienemmät maahanmuuttajien yhdistykset.

Burhan Hamdon osallistui toukokuussa Euroopan nuorisokeskuksessa Budapestissa järjestettyyn Diversity Inclusion –työpajaan, jossa erilaiset vähemmistöt koko Euroopasta tapasivat. Wienissä hän osallistui pakolaisten konferenssiin, jossa käsiteltiin poliittista osallistumista. Hamdon on ollut CIMO:n Youth in Action –ohjausryhmän jäsen vuonna 2008. Hän on pitänyt esitelmän Miessakkien järjestämässä Mies Suomessa –tapahtumassa sekä ollut mukana Suomen maahanmuuttajien asumisongelmia selvittelevässä Sisäministeriön työryhmässä. Kesällä 2008 Hamdon osallistui Portugalissa Grundtvig-ohjelman työpajaan, jossa oli aiheena poliitikkojen ja ammattiyhdistysten edustajien kouluttaminen maahanmuuttokysymyksiin. Hän on myös osallistunut aktiivisesti maahanmuuttajien ja viranomaisten yhteistyöhön.

Yhdistyksen hallituksen jäsen Taisto Mäntynen valittiin Vantaan valtuustoon. Eri lautakunnissa ja Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnassa toimivat  Harun Osmani, Basil Eneh ja Päivi Korkea-aho. Yhdistyksellä on ollut aktiivinen rooli alueen turvallisuustalkoissa, jossa on mukana mm. poliisitoimi. Burhan Hamdon on ollut vakituinen jäsen alueen Safety-ryhmässä, jota on tukenut  Oikeusministeriön Rikoksentorjuntaneuvosto. Olemme osallistuneet myös Heli Niemelän ja Palmenian järjestämään koulutus- ja työllisyysprojektiin. Järjestimme Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa Stoassa seminaarin arabialaisten perheiden ongelmista. Tilaisuus oli arabiankielinen. Mona Abdelgadir luennoi tilaisuudessa ongelmien ratkaisemisesta.

Seniorien projekti aloitti vuonna 2006 Larissa de Robertin ja Amran Mohamed Ahmedin johdolla Länsimäessä RAY:n tuella. Se palveli pääkaupunkiseudun seniori-ikäistä väestöä myös vuonna 2008. Se tarjosi neuvontaa, juttuseuraa, toimintaa, retkiä, leirejä, näyttelyitä, vierailuja ja virkistystä eläkeikäisille ja myös vähän heitä nuoremmille maahanmuuttajille ja suomalaisille. Seniorien pysäkillä oli toimitila Länsimäessä ja sitä käytettiin myös yhdistyksen muuhun toimintaan. Vuonna 2008 senioritoimintaa oli Länsimäessä, Hakunilassa, Myyrmäessä ja Tikkurilassa. Toiminnasta vastasivat Larissa de Roberti, Mona Abdelgadir, Aurora Hamadon ja Terttu Karioja.

Nuorten kahvilahanke toimi puheenjohtaja, opettaja Harun Osmanin tuella. Kahvilassa on järjestetty harrastustoimintaa ja ohjelmaa nuorille. Kahvilassa on ollut käytössä myös Mohedin al Aswadin ja Housam Hamadonin internet-pohjainen huumeneuvonta, joka toteutettiin Terveyden edistämisen keskuksen varoilla. Vantaan kaupunki tuki Opetusministeriön lisäksi kahvilan toimintaa.


III TOIMINNAN MUUT TULOSALUEET
 
Tavoitteet

Yhdistyksemme yksi toimintamuoto ovat monikulttuuriset tilaisuudet ja maahanmuuttajille suunnattu opetus- ja kerhotoiminta. Tavoitteena on ollut luoda Hakunilan alueesta ja Vantaasta yhteisö, jossa vähemmistöt otetaan vastaan rikkautena ja monikulttuurisuudesta seuraavat ongelmat käsitellään yhdessä vähitellen erilaisuudesta johtuvia särmiä poistaen. Ajan myötä toimintamme on laajentunut uusille alueille. Yhtenä tavoitteena on ollut toiminnan näkyvyyden lisääminen ja yhteistyöverkoston laajentaminen.


Aikaansaannokset

Alkuvuodesta 2008 järjestimme seuraavat tapahtumat:
  1. Burmalaisen kulttuurin ilta
  2. Kosovolainen kulttuuri-ilta
  3. Kiinalainen kulttuuri-ilta
  4. Monologi-ilta
  5. Hakunila-päivän kansainvälinen musiikkiohjelma
  6. Saamelaisuuden ilta
  7. Ramadanin makuja –tapahtuma Caisassa
  8. ”Maailman maut” –ruokafestivaali Stoassa


Lisäksi Länsimäen kansainvälisessä toimintakeskuksessamme järjestimme mm. seuraavat seitsemän taidenäyttelyä:

  1. Ashenafi Kebeden maalauksia
  2. Dimitri Zudovin maalauksia
  3. Marianne Matikan maalauksia
  4. Maija ja Vladimir Oparan maalauksia ja muuta taidetta
  5. Ekaterina Vedenevan maalauksia
  6. Vina Vezin taidetta


Hakunilan kulttuuri-iltamme olivat hyvin onnistuneita. Burmalainen ja kiinalainen ilta keräsivät suurimman yleisön eli n. sata henkilöä per tapahtuma. Saamelaisuuden ilta oli myös suosittu. Esiintyjät ja muusikot olivat tasokkaita ja tilaisuuksissa saatiin monista aiheista asiantuntevaa tietoa. Kävijöitä oli koko Vantaalta ja muualtakin. Länsimäen näyttelyt ovat tuoneet kuvataiteen näille alueille ja ne ovat antaneet  monelle taiteilijalle mahdollisuuden esitellä töitään.
Tiedottaminen ei ollut helppoa, koska maksuttomia mainoksia ei aina saa esim. Vantaan sanomiin ja maksulliseen tiedottamiseen ei ole ollut varaa. Tiedotimme kotisivumme, järjestöjen ja Vantaan kaupungin sivujen kautta lehtien lisäksi. Käytimme tiedottamiseen myös sähköpostia.

Loppuvuodesta järjestimme seuraavat tapahtumat:
  1. Yhdistys vastasi suurelta osin Laurin elojuhlien kansainvälisestä ohjelmasta. Ohjelmassa oli musiikkiesityksiä ja eri kansojen esittelykojuja. Vastuuhenkilö oli Burhan Hamdon ja tilaisuutta järjestämässä olivat myös järjestämässä Larissa de Roberti ja Ibtisam Haibeh.
  2. Kansainvälinen ilta Skomarsin torpalla. Torpalla esiintyi muusikko Aladdin Abbas.
  3. Alexandre Zaitchikovin näyttely ja näyttelyn avajaiset Länsimäen kansainvälisessä toimintakeskuksessa. Esillä taiteilijan maisema-, kaupunki- ja muotokuvamaalauksia. Taiteilija on Suomen taidemaalariliiton jäsen.
  4. Hakunilan päiväkeskuksessa järjestetyn romaanimusiikki-illan tähti oli Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla mestarikansanlaulajaksi nimitetty Hilja Grönfors. Säestäjänä toimi Valtteri Bruun kitara/mandoliini.
  5. Kulttuurikuppi, Vernissa. Säestäjänä toimi Aladdin Abbas. Lauluja esitti Burhan Hamdon.
  6. Afrikkalaisen musiikin ilta Hakunilan päiväkeskuksessa . Ohjelmassa esiintyi rummuttajia Länsi- ja Etelä-Afrikasta.  Karim Sory soitti Bara-rumpua, Papa Djen Djembe-rumpua ja José Rodrigues Timbila-rumpua.
  7. Nuorten maailma –taidenäyttely Länsimäen kansainvälisessä toimintakeskuksessa. Näyttely oli taiteilija Viktoria Ohrimenkon pitämän taidekurssin päättäjäisnäyttely.
  8. Larissa de Roberti järjesti syksyllä huovutuskurssin Länsimäen toimintakeskuksessa.
  9. Eila ja Veini Vuorelan vetämä suomalainen ilta, jossa esiteltiin joulunajan perinteitä.
  10. Mika Waltari –tapahtuma pidettiin Helsingin kaupunginkirjastossa Pasilassa. Siitä vastasi kirjailija Kiamars Baghiani.

Kulttuuritapahtumia tuki erityisesti Vantaan kaupunki ja myös Opetusministeriö.

 


Muu toiminta vuonna 2008


Lisäksi yhdistys  osallistui Monikulttuuriseen liikuntatapahtumaan Hakunilan Urheilupuistossa.  Seniorit kävivät Tampereella syysretkellä. Ulkomaalaisille lapsille ja naisille on haluttu tarjota opiskelu- ja kulttuuriohjelmaa. Kerhotoimintaa on järjestetty monen eri kieliryhmän lapsille. Koulujen kanssa on tehty yhteistyötä, mm. käyty puhumassa eri  aiheista. Yhdistyksellä oli myös somalien tyttökerho  Hakunilan nuorisotilassa ja useita kerhoja Länsimäessä. Lasten toiminta, taideopetus ja eri kulttuurien kerhot on järjestetty Valtion kirjallisuustoimikunnan, Taiteen keskustoimikunnan, 7:nde Mars Fonden –säätiön, Opetusministeriön ja Etelä-Suomen lääninhallituksen tuella.

Merkittävä yksittäinen tapahtuma oli vuonna 2008 yhdistyksen 10-vuotisjuhla Vernissassa,
jonka juhlapuheen piti kansanedustaja Tapani Mäkinen. Juhlassa oli myös monipuolinen
tanssi- ja musiikkiohjelma. Yhdistys oli mukana järjestämässä monikulttuurista itsenäisyyspäivän juhlaa, jossa yhdistyksen edustaja Eila Järvinen sai Kulttuuriseppä-palkinnon, joka on yhdistyksemme toiminnan ansiota.

Toinen hyvin merkittävä tapahtuma oli Opetusministeriön tukema juutalais-islamilainen rauhanseminaari. Tapahtuma pidettiin yhteistyössä Kulttuurikeskus Caisan kanssa ja vierailevat puhujat olivat  lontoolaiset Cordoba-säätiön puheenjohtaja Anas Altikriti ja professori Jonathan Magonet. Seminaarin järjestelyistä vastasi Burhan Hamdon ja siinä esiintyivät myös professori Tapani Harviainen, Anas Hajjar, Daniel Weintraub ja luutunsoittaja Leif Karlson. Projektiin kuului myös Burhan Hamdonin ja Ilkka Järvisen vierailu Varsovan gheton taistelijan Marek Edelmanin luona Varsovassa. Edelmanin haastattelu kuului osana seminaarin ohjelmaan.

Yhdistyksen rasisminvastainen toiminta  perustuu ennen muuta palvelujen tarjoamiseen maahanmuuttajille, oikean tiedon levittämiseen ja eri kulttuurien välisten kontaktien luomiseen. Tämä tehtävä luontuu hyvin yhdistykselle, jossa toimii useita eri kansallisuuksia.

Yhdistystä  johtaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 8-10 varsinaista jäsentä sekä 8-10 varajäsentä. Varajäsenillä on aina oikeus osallistua hallituksen kokouksiin. Myös muut kiinnostuneet saavat tulla niihin. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi vuonna 2008 opettaja Harun Osmani ja  varapuheenjohtajana opettaja Mohedin Al Aswad. Hallituksessa oli iranilaisten, albaanien, nigerialaisten, kurdien, somalialaisten, venäläisten, arabien ja suomalaisten edustajia. Muodollisen hallituksen toiminnan lisäksi yhdistyksessä on sovittu niin, että kunkin kulttuurin  edustajat vastaavat oman ryhmänsä toiminnasta, esim. kerhoista ja kulttuuri-illoista ja muut auttavat tarvittaessa. Tarkoitus on auttaa kaikkia toimimaan oman kansallisuusryhmänsä tapaan, mutta yhteistyössä muiden kanssa.


IV TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Yhdistys on muuttanut jo vuosia sitten toimintaansa kulttuurijärjestöstä neuvontajärjestön suuntaan. Kulttuuritoiminnassa saadut kontaktit ovat olleet apuna myös neuvontapisteen toiminnassa. Neuvonta- ja kriisipiste on vuosia ollut tärkeä tulosalue, koska se vastaa maahanmuuttajien  vaikeimpiin ongelmiin, kuten työttömyyteen, koulutusongelmiin   ja vaikeuksiin sopeutua. Vuonna 2008 neuvontapiste  oli suosittu ja sen toiminta  kehittyi kokemuksen myötä. Sinne myös osattiin tulla entistä paremmin ja se saavutti entistä suuremman asiakkaiden luottamuksen. Monet asiakkaiden kysymyksistä olivat jo ennestään tuttuja ja niihin osattiin vastata entistä paremmin. Neuvontapisteeseen käytiin tutustumassa oppilaitoksista, muista neuvontapisteistä ja organisaatioista. Meillä oli mahdollisuus tutustuttaa kävijöitä toimintaamme ja neuvontapisteemme toimintamalliin.

Vuonna 2006 alkanut seniorien pysäkki, seniori-ikäisten maahanmuuttajien projekti Länsimäessä on toiminut aktiivisesti koko vuoden 2008 ajan. Projektin johtaja Larissa de Roberti on luonut kontakteja vastaaviin  organisaatioihin koko pääkaupunkiseudulla ja kehittänyt monia kerhoja, suunnitellut ja toteuttanut näyttelyitä sekä  retkiä mm.  Tampereelle. Seniorien pysäkin ohjelmassa oli Myyrmäessä ja Hakunilassa neuvontaa maahanmuuttajanaisille.

Omat toimipisteet ovat auttaneet kehittämään muutakin toimintaa, koska omat tilat koneineen ovat muodostuneet ulkomaalaisten toiminnan tukikohdiksi, joissa käydään hoitamassa asioita ja samalla löydetään tapoja osallistua ympäröivän yhteiskunnan  toimintaan. Toimipisteistämme käsin on koordinoitu monia alueen ulkomaalaisprojekteja. Yhdistyksen organisaatiota ei ole muutettu vuonna 2008, niinpä hallituksessa yhä edelleen on suomalaisia ja ulkomaalaisia. Eri kieliryhmillä on siinä omat vastuuhenkilönsä, joiden kanssa yhdistys vastaa kyseisen ryhmän toiminnasta.


V YHDISTYKSEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO

Yhdistys on järjestänyt kevät- ja syyskokouksen, joissa on käsitelty sääntömääräiset asiat ja
suunniteltu tulevaisuutta. Hallituksen kokouksia on pidetty viisi ja näiden lisäksi syys- ja kevätkokous. Myös  eri kansallisuudet ovat pitäneet omia kokouksiaan ja yhdistyksen toimistossa on kokoonnuttu usein pienissä ryhmissä erilaisten ongelmien ratkaisemiksi. Hallituksen puheenjohtajana vuonna 2008 on jatkanut  albanialainen opettaja Harun Osmani. Toisena puheenjohtajana, joka vastaa erityisesti neuvonta- ja kriisipisteen toiminnasta, on toiminut opettaja, toimittaja Mohedin Al Aswad. Sihteeriksi valittiin Burhan Hamdon ja rahastonhoitajaksi Eila Järvinen. Muut vuonna 2008 toimineet  hallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat Ibtisam Yusuf Hibeh, Basil Eneh, Anja Meri, Larissa de Roberti, , Taisto Mäntynen, Kiamars Baghbani, Jyrki Paalijärvi, Jukka Vauramo, Eila Vuorela,VeiniVuorela, Jean Bitar,Aurora Hamadon, Jorma Söderholm Rebwar Karimi, Julia Iljina ja Kari Hokkanen. Yhdistyksen hallituksen jäsen FL, geofyysikko Basil Eneh on toiminut koko vuoden 2008 edelleen valtakunnallisessa etnisten suhteiden neuvottelukunnassa.(ETNO)


Yhdistyksen kotisivu löytyy osoitteesta www.hakunila.org. Sieltä löytyy  lisätietoja, kuvia ja
selostuksia toiminnasta ja tapahtumista. Sitä kautta olemme saaneet paljon yhteydenottoja.


LOPPULAUSE

Yhdistys on toiminut vuonna 2008 monissa eri asioissa, mutta keskeisempiä tehtäviä ovat olleet neuvonta- ja kriisipisteen sekä Tikkurilan Nuorisokahvilan toiminnan kehittäminen ja senioriprojekti. Toiminnan pääpaino on ollut yhteyksien luomisessa, että maahanmuuttajat vähitellen pystyisivät osallistumaan täysivaltaisina ihmisinä suomalaiseen yhteiskuntaan. Tähän on pitkä matka, mutta yhdistys kehittää toimintaansa ja etsii aktiivisesti yhä uusia toimintatapoja.

Kulttuuri- ja kerhotoiminta sekä useat merkittävät kuvataidenäyttelyt ovat muodostaneet erityisesti Länsimäen toimipisteen  rungon. Monikulttuurisuus, rasismin vastustaminen ja maahanmuuttajien hyvinvointi ovat toimintamme pääperiaatteita.                                                                                                                             

Hakunilan kansainvälinen yhdistys
Kannuskuja 2A, 3. krs. (Hakunila),

01200 VANTAA

Puhelin: (09) 2722775, 040-5013199

Faksi: (09) 2722775

Sähköposti: hakunilan(a)kolumbus.fi

Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen
Länsimäinen toimintakeskus

Kilpakuja 1,
01280 VANTAA