TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2012

I YLEISTÄ

Toiminnan yleistavoite

Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen tavoite on parantaa Vantaan ja pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien asemaa ja auttaa heitä kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tavoitteena on myös suomalaisten ja ulkomaalaisten yhteistoiminnan lisääminen. Erityisesti Hakunilan alueella olemme pyrkineet tavoittamaan kaikki eri kieliryhmät mukaan toimintaan, joka onkin onnistunut, vaikka alueella asuu monia eri kansallisuuksia. Tärkeimmäksi tavoitteeksi on vähitellen muodostunut ulkomaalaisten neuvonta ja tukeminen kriisitilanteissa. Yhdistys on myös esitellyt vieraita kulttuureja rasismin poistamiseksi. Rasisminvastainen toiminta kuuluu muutenkin ohjelmaamme. Ulkomaalaisten naisten ja lasten asemaa on parannettu. Yhdistys on myös halunnut luoda yhteistyöverkoston erilaisten ulkomaalaisten asemaa parantamaan pyrkivien tahojen kanssa. Yhdistys on halunnut tiedottaa myös Internetin kautta ja haluaa hyödyntää uusia tiedonvälitystapoja.
Toimintamme on tukenut myös senioreja, kun Seniorien pysäkki Länsimäessä on toiminut vuosina 2006–2008. Toiminta on jatkunut sen jälkeen lähinnä venäjänkielisten seniorien toimintana, jota on vapaaehtoisena vetänyt Larisa de Roberti. Länsimäessä oleva toimitila on mahdollistanut myös taidenäyttelyjen ja muiden tilaisuuksien järjestämisen.

Yhdistys on monikulttuurinen ja sen jäsenet edustavat eri uskontoja ja yhdistyksemme on luonut uskontojen välistä vuoropuhelua. Yksi päämääristämme on poistaa eri kansojen ja kulttuurien välisiä kommunikaation esteitä ja sovitella vaikeissakin ristiriidoissa erilaisia näkökantoja.

Yhdistyksen toimintaympäristön kehittyminen

Neuvontatoimistomme sijaitsee Hakunilan Huollon tiloissa keskeisellä paikalla Hakunilassa, jonka asukkaista n. 18 % on ulkomaalaisia. Oma toimisto on mahdollistanut neuvontatoiminnan. Neuvontapiste on alueen kaiken ulkomaalaistoiminnan keskuspaikka, josta voidaan ohjata ulkomaalaisia edelleen ja auttaa heitä etsimään kaikkea mitä he tarvitsevat. Hakunila ympäristönä on vuosia sitten ollut levoton, mutta ulkomaalaisten ja viranomaisten aktiivisuus on korjannut tilannetta. Olemme osallistuneet aktiivisesti alueen kehittämisprosessiin ja turvallisuustalkoisiin ja olleet niiden osalta monikulttuurisuuden asiantuntijoina. Pahimmat ristiriidat eri väestöryhmien välillä ovat vähentyneet. Olemme keskittyneet neuvontapalveluiden laadun ja määrän lisäämiseen. Neuvontapiste on palvellut koko pääkaupunkiseutua ja asiakkaita on ollut myös muualta Suomesta. Yhdistyksellä on projekteja koko pääkaupunkiseudulla ja sen toimintaympäristö on laajentunut jatkuvasti.

Yhdistyksellä on Länsimäessä toimitila, jossa oli vuonna 2012 tarjolla neuvontaa ja koulutusta, mm. suomen kielen ja ATK:n opetusta ja kotitalous- ja ompelukursseja. Se on ollut samalla yhdistyksemme toimintakeskus, jossa järjestetään säännöllisesti taidenäyttelyitä ja muita tapahtumia. Siellä toimivat lasten taidekerhot ja siellä oli maahanmuuttajanaisten toimintaa. Siellä toimi myös venäjänkielinen sunnuntaipiiri Larissa de Robertin johdolla. Venäjänkielistä neuvontaa oli tarjolla tiistaisin. Pakolaisrahasto KOTO-projekti aloitti Länsimäessä kesäkuussa 2012.

Katsaus yhdistyksen jäsenmäärään, toimintaan ja talouteen

Yhdistyksen jäsenmäärä on vähän lisääntynyt vuonna 2012. Yhdistyksessä on aktiivisesti toimivia eri kulttuurien ryhmiä ja mukana on ihmisiä monista kieliryhmistä. Yhdistyksen toiminnan keskeinen alue on ollut neuvonnan edelleen kehittäminen. Toinen painopiste vuonna 2012 oli Länsimäen toimintakeskuksen ohjelma, johon saimme tukea myös "Kokonainen maailma lähiössä" – projektista, Osaava vanhempi – hankkeesta, Opetusministeriöstä ja Rikoksentorjuntaneuvostolta.
Vuonna 2011 alkoi Hakunilassa HakuVerkon toiminta ja World Design Capital – hanke, joihin menimme mukaan. Näissä hankkeissa pyritään lisäämään osallistumista ympäristön hallintaan. Länsimäessä alkoi myös kesäkuussa 2012 Pakolaisrahaston, RAY:n ja Vantaan kaupungin tukema KOTO-projekti

Neuvontaa on järjestetty Hakunilan lisäksi Länsimäessä ja Tikkurilassa ja puhelinneuvonta on ollut aktiivista. Sen lisäksi on järjestetty koulutusta, kerhoja ja yleisötilaisuuksia myös suomalaisten kanssa. Yhdistys on osallistunut kaupungin ja järjestöjen yhteisiin tapahtumiin. Yhdistyksellä on laaja yhteistyöverkosto ja se on osallistunut ulkomaalaisten toiminnan organisoimiseen Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla. Se on osa rasisminvastaista verkostoa. Yhdistyksen talous on perustunut ensisijaisesti RAY:n avustukseen, mutta myös Pakolaisrahasto, Opetusministeriö, Vantaan kaupunki ja monet muut tahot ovat avustaneet yhdistystämme.

Yhdistyksen toiminta on neuvonnan lisäksi sisältänyt naisten- ja lastenkerhoja, seniorien toimintaa, kulttuuritapahtumia, luentoja ja seminaareja. Olemme saaneet tukea erilaisiin projekteihin yksityisiltä säätiöiltä, Etelä-Suomen lääninhallitukselta, Taiteen keskustoimikunnalta ja Valtion kirjallisuustoimikunnalta. Myös kulttuuriin saadut avustukset on käytetty niin, että neuvontatyö on osa kulttuuritoimintaamme. Neuvojamme ovat osallistuneet kulttuuritilaisuuksiin ja niiden kautta olemme saaneet uusia asiakkaita. Tilaisuudet ovat myös hyvä tapa integroida maahanmuuttajia suomalaiseen yhteiskuntaan, koska niihin osallistuu paljon suomalaisia, joiden kautta on mahdollista päästä mukaan yhteiskunnan eri toimintoihin. Varsinaista neuvontaa rahoittivat RAY:n lisäksi Pakolaisrahasto, Opetusministeriö ja Vantaan kaupunki, jolta saimme vuonna 2011 päätöksen kumppanuusrahasta ja samalla yhdistyksemme nostettiin Vantaalla yhteiskunnallisesti merkittävien järjestöjen joukkoon.

RAY:n avustusta saimme kokopäivätoimisen, neljällä eri kielellä (suomi, englanti, arabia, turkki) palvelevan yhdistyksen toiminnanjohtajan-neuvojan ja hänen toimipisteensä kuluihin. Toiminnanjohtaja Burhan Hamdonin lisäksi neuvontaa antoivat Harun Osmani, Larissa de Roberti, Housam Hamadon, Aurora Hamadon, Mona Abdelgadir, Ibtisam Haibeh, Eila Järvinen ja satunnaiset muut. Neuvontaa oli tarjolla sekä Hakunilan että Länsimäen toimipisteissä. Länsimäessä työskentelivät KOTO-projektin puitteissa vuonna 2012 Mona Abdelgadir, Ibtisam Haibeh ja Aurora Hamadon.

Yhdistyksessä saa neuvontaa edellä mainittujen kielten lisäksi mm. saksan, ruotsin, viron, bulgarian, romanian, tshetshenian, venäjän, albanian, serbokroatian, kurdin, farsin, somalian ja ibon kielillä. Projekteissa ja kerhoissa on ollut ohjaajia ja muita työntekijöitä, joille on maksettu tuntipalkkaa. Vapaaehtoistyöntekijät, joita on ollut vuonna 2012 säännöllisesti mukana n. 60, ovat olleet merkittävä taloudellinen tekijä. Lisäksi oli paljon tilapäisiä vapaaehtoistyöntekijöitä.

II TOIMINNAN TÄRKEIMMÄT TULOSALUEET

Tavoitteet ja aikaansaannokset

Yhdistys sai toimitilan käyttöönsä vuoden 2001 alusta ja tavoitteena oli neuvonta- ja kriisipisteen toiminnan käynnistäminen palkatun neuvontatyöntekijän ja vapaaehtoisten työntekijöiden turvin. Pyrkimyksenä oli myös luoda yhteistyöverkosto ja tietopankki ulkomaalaisten käyttöön. Neuvontapisteen toiminta haluttiin suunnata myös suomalaisille rasismin vähentämiseksi alueelta.

Länsimäen toimintakeskusta kehitettiin edelleen vuonna 2012. Siellä laajennettiin naisten koulutusta. Se sisälsi mm. suomen kielen opetusta, liikuntaa, kotitalousneuvontaa, käsitöiden opetusta, vertaistukitoimintaa ja lasten kasvatukseen liittyvää neuvontaa. Mona Abdelgadir veti naisten ryhmiä, joissa käsiteltiin perheiden ongelmia. Länsimäessä ja Hakunilassa oli seniorien toimintaa Larissa de Robertin johdolla. Tavoitteena oli naisten aktivoiminen ja seniorien tukeminen. Länsimäen toimintakeskuksen yksi tavoite on ollut kulttuuritoiminnan, mm. näyttelyiden ja juhlien, avulla kehittää alueen kulttuuria ja samalla edistää maahanmuuttajien integraatiota. Siellä on vietetty eri kulttuurien juhlia ja järjestetty lapsille omaa ohjelmaa. Tavoitteena oli kohtaamispaikan kehittäminen ja osallistumisen lisääminen. Tilassa on pyritty tekemään mahdolliseksi eri kansallisuuksien kohtaaminen ja suomalaisten ja maahanmuuttajien yhteinen toiminta. Kesäkuussa aloitti Länsimäessä ja Hakunilassa KOTO-projekti.

Neuvonta- ja kriisipisteen perustaminen onnistui helmikuussa vuonna 2001. Yhdistys palkkasi sosiologi Burhan Hamdonin toiminnanjohtajaksi ja vastaamaan neuvontapisteen toiminnasta. Hänellä oli paljon kokemusta monikulttuurisesta työstä, joten neuvontatyön käynnistäminen ja edelleen ylläpitäminen on sujunut häneltä mallikkaasti. Hän on luonut yhdessä yhdistyksen muiden toimijoiden kanssa yhteistyöverkoston ja yhdistys on osallistunut Vantaan ja pääkaupunkiseudun erilaisiin hankkeisiin, joiden avulla parannetaan ulkomaalaisten asemaa.

Neuvontapisteellä on ollut paljon asiakkaita ja toiminta on ollut koko ajan kasvussa. Vuonna 2012 järjestimme neuvontaa Hakunilan lisäksi Länsimäessä. Asiakkaita oli eri puolilta pääkaupunkiseutua. Puhelinneuvojat olivat aina tavoitettavissa. Neuvontaa tarjottiin myös sähköpostin kautta. Neuvontapiste toimi entiseen tapaan maahanmuuttajien tukipisteenä mitä erilaisimmissa asioissa. Neuvontapisteessä työskentelevä toiminnanjohtaja on osallistunut moniin Vantaan ja pääkaupunkiseudun hankkeisiin, joiden tarkoituksena on ollut maahanmuuttajien integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhdistyksemme neuvontaa ovat käyttäneet hyväkseen myös pienemmät maahanmuuttajien yhdistykset. Olemme tukeneet muita yhdistyksiä tekemällä hakemuksia, neuvomalla rahoitus- ja toimintakysymyksissä ja tarjoamalla tiloja käyttöön Länsimäen toimintakeskuksestamme.

Burhan Hamdon osallistui vuonna 2012 CIMO:n Youth in Action" – ohjelman toteuttamiseen ja NEO-projektin konferenssiin. Hän on myös osallistunut aktiivisesti muuhun maahanmuuttajien ja viranomaisten yhteistyöhön. Yhdistys teki yhteistyötä Vantaan NEO – hankkeen kanssa. Burhan Hamdon osallistui uskonnon dialogi-tapahtumaan Dipolissa, RAY:n viestintäpäivään, Taiteen keskustoimikunnan seminaariin, Anna Lindh -säätiön seminaariin, ELY-keskuksen info-tilaisuuteen ja ETNO:n tilaisuuteen Tennispalatsissa. Hän oli mukana myös FIMU:n ja Liikkukaa ry:n tilaisuuksissa.
TV 2 järjesti ohjelmaa Länsimäessä kesällä 2012. Siellä tehtiin Sissipuutarhurit – ohjelmaa, jonka tarkoitus oli luoda alueen asukkaiden kanssa viihtyisää ympäristöä. Länsimäen toimintakeskuksen ympäristöä kunnostettiin mm. kukkaistutuksilla ohjelmantekijöiden ja paikallisten asukkaiden kanssa.

Yhdistyksen hallituksen jäsen Taisto Mäntynen toimi Vantaan valtuustossa ja kaupunginhallituksessa. Lautakunnissa ja Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnassa toimivat Harun Osmani ja Basil Eneh . Harun oli myös varavaltuutettu. Yhdistyksellä on ollut aktiivinen rooli alueen Safety-ryhmässä , jossa on mukana mm. poliisitoimi. Burhan Hamdon on ollut vakituinen jäsen alueen turvallisuusryhmässä. Osallistuimme Hakuverkon toimintaan, joka oli osa World Design Capital – ohjelmaa.

KOTO-projekti

Yhdistyksellä alkoi kesäkuussa 2012 Pakolaisrahaston KOTO-projekti, joka tarjoaa tukea ja neuvontaa pakolaistaustaisille perheille ja naisille. Se tähtää tietojen ja taitojen lisääntymiseen. Se tarjoaa vertaistukea ja toimintaa. Se tutustuttaa lähiympäristöön ja pääkaupunkiseudun kulttuuritarjontaan. Se kotouttaa osallistujia suomalaiseen yhteiskuntaan.

KOTO on Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen hallinnoima hanke. Euroopan unionin pakolais-rahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Sitä rahoittavat myös RAY ja Vantaan kaupunki. Se jatkuu vuoden 2013 kesäkuuhun. Hankkeessa tietotasoa on parannettu ATK-opetuksen ja suomen kielen opetuksen avulla. Ympäristön tuntemusta on kartutettu retkien avulla. Eri alojen neuvontaa on järjestetty ja asiakkaita on ohjattu osallistumaan alueen tilaisuuksiin, jotka lisäävät tietoa.
Paikallisen väestön kanssa on tavattu päiväkahvien, avajaisten ja näyttelyiden merkeissä. Paikalliset opettajat, virkamiehet ja naapurit ovat vierailleet naisten ryhmissä.

Perheneuvontaa on ollut saatavissa Länsimäen toimintakeskuksessa päivittäin ja Hakunilassa kaksi kertaa viikossa. Lisäksi on tarjottu neuvontaa puhelimen ja sähköpostin kautta.
Vertaistukiryhmien ja terveydenhuoltohenkilöstön vierailujen avulla on kohennettu terveyttä. Vertaistukiryhmiä on kokoontunut Hakunilassa ja Länsimäessä yhteensä neljä ja lisäksi erilaisia ryhmiä on kokoontunut harrastusten merkeissä.

Hakunilassa on toiminut yksi suomen kielen opetusryhmä 3 tuntia viikossa opettaja Siiri Huovisen johdolla. Länsimäessä suomen kielen opetus on tapahtunut UNIFEM:in kanssa yhteistyössä. Länsimäessä on ollut suomen kielen opetusta myös vapaaehtoisen Suomi 2 -opettaja-harjoittelija Eija Kainulaisen vetämänä.

Suomen kulttuurin ja yhteiskunnan toiminnan opetusta on tarjottu naisten ryhmille Länsimäen toimintakeskuksessa. Vieraita on käynyt CIMO:sta, kouluilta, terveyskeskuksesta, Moniheli-projektista, vaalilautakunnasta ja paikalliset naiset ovat tarjonneet tietojaan ja taitojaan mm. ruuanlaiton, käsityön, suomalaisten tapojen ja puutarhanhoidon alalta. Pesuaineista ja hygieniasta on pidetty luento. Ompelua ja eri ruokakulttuureja opiskeltiin kerran viikossa 3-4 tuntia vaihtuvan vapaaehtoisen opettajan johdolla. ATK-opetusta on annettu päivittäin keskimäärin kolmelle henkilölle.

Opintoretkiä museoihin, tehtaille, luontoon, tapahtumiin on järjestetty yhteensä 10.
Retkiä tehtiin Fazerille, Helsingin puistoihin, sieneen Sotunkiin, Eläinmuseoon, Työväen asuntomuseoon, Vantaan Design-ohjelmaan, Helsingin kaupunginmuseoon, Ratikkamuseoon, Lasten kaupunkiin ja osallistuttiin Järjestöfoorumin tapahtumaan Tikkurilassa. Retkillä oli mukana 10–30 henkilöä yhdellä kerralla. Jukka Vauramo oli projektin työntekijöiden kanssa mukana luontoretkellä, Eläinmuseossa ja Helsingin kaupungin puutarhassa.

Perheneuvonta-aikoja on ollut tarjolla Länsimäessä virallisesti neljä tuntia, mutta Abdelgadir on ollut tavoitettavissa päivittäin. Aurora Hamadon neuvoi myös n. kuutta asiakasta viikossa. Ibtisam Haibeh neuvoi Hakunilan neuvontapisteessä. Lisäksi hän osallistui Länsimäen neuvontaan yhtenä päivänä viikossa ja oli tavattavissa 1.11 alkaen Hakunilan avoimessa päiväkodissa yhdessä päiväkodin henkilökunnan kanssa yhtenä aamuna viikossa.

Vertaistukiryhmiä on kokoontunut yksi Hakunilassa kerran viikossa. Siihen on osallistunut keskimäärin 12 naista illassa ja lisäksi mukana on ollut lapsia. Länsimäessä on kokoontunut 3 vertaistukiryhmää ja lisäksi ovat toimineet käsityökerho ja ruokakerho, jotka toimivat myös vertaistukiryhminä. Länsimäen perjantai-illan ryhmään on osallistunut kerralla 20–30 naista ja saman verran lapsia. Äitien ja lasten toinen vertaistukiryhmä on kokoontunut maanantaisin ja silloin on myös tarjottu päiväkahvit kaikille naisille ja kolmas naisten ryhmä kokoontui perjantai-aamupäiväisin. Käsityö- ja ruokakerhot kokoontuivat kerran viikossa 3-4 tuntia kerralla.
Sairaalassa ja kodeissa on käyty tapaamassa sairastuneita tai apua tarvitsevia henkilöitä.
Kuntosaliretki on järjestetty kerran ja Vantaan kaupungin kanssa on neuvoteltu joogan ja muun liikunnan opetuksen järjestämisestä. Tikkurilassa seurakunnan tiloissa käytiin saunassa ja uimassa.
Kaksi terveydenhoitajaa, opiskelija Länsimäen terveysasemalta ja kätilö Batulo Essak ovat käyneet kerran neuvomassa terveysasioita.
Lapsille on järjestetty useita omia kerhoja ja myös lastenhoitoa on ollut tarjolla naisten osallistuessa toimintaan.
Länsimäen toimintakeskus on ollut avoinna joka päivä ja siellä on käyty vapaasti keskustelemassa yhdessä ja neuvojien kanssa.

III TOIMINNAN MUUT TULOSALUEET

Tavoitteet ja aikaansaannokset

Yhdistyksemme yksi toimintamuoto ovat monikulttuuriset tilaisuudet ja maahanmuuttajille. Tavoitteena on ollut luoda Hakunilan alueesta ja Vantaasta yhteisö, jossa vähemmistöt otetaan vastaan rikkautena ja monikulttuurisuudesta seuraavat ongelmat käsitellään yhdessä vähitellen erilaisuudesta johtuvia särmiä poistaen. Ajan myötä toimintamme on laajentunut uusille alueille. Yhtenä tavoitteena on ollut toiminnan näkyvyyden lisääminen ja yhteistyöverkoston laajentaminen.

Vuonna 2012 meillä oli seuraavaa ohjelmaa:

1. Osallistuimme Rasismivapaa Vantaa – tilaisuuteen Tikkurilassa.
2. Järjestimme Kiamars Baghbanin järjestämän kirjallisuuskilpailun loppujuhlan ja palkintojen jakotilaisuuden.
3. Osallistuimme Naistenpäivän juhlaan Vernissassa.
4. Järjestimme Laulaen maailman ympäri – konsertin Korsossa Lumosalissa. Siellä esitettiin seitsemän eri kulttuurin musiikkia ja tanssia.
5. Irlanti-ilta pidettiin Hakunilan päiväkeskuksessa. Toimittaja Olli Pellikka ja näyttelijä Frank Boyle sekä muusikot Samuli Karjalainen ja Kirsi Vinkki esiintyivät.
6. Järjestimme Ghanan kulttuurin illan Hakunilan päiväkeskuksessa.
7. Osallistuimme monikulttuuriseen tapahtumaan Hakunilan kirjastossa.
8. Turvallisuusilta pidettiin Länsimäessä.
9. Osallistuimme Palestiina-iltaan Caisassa.
10. Järjestimme kaksi Lähi-idän rauhanseminaaria Helsingin yliopistolla. Niissä oli ulkomaalaisia vieraita Englannista, Israelista ja Palestiinasta. Ne järjestettiin yhteistyönä ICAHD-järjestön kanssa. Keskusteluja johti Syksy Räsänen.
11. Osallistuimme Hakunila -päivän tapahtumiin Hakunilan ostoskeskuksessa.
12. Osallistuimme Järjestöfoorumin tilaisuuteen Tikkurilassa Vantaan sosiaalipalvelujen kanssa.
13. Kirjailija Rita Dahl lauloi, luki runoja ja kertoi matkoistaan Hakunilan päiväkeskuksessa.
14. Inkeriläinen ilta pidettiin Hakunilan päiväkeskuksessa. Illan ohjelmasta vastasivat Inkerin liiton puheenjohtaja Toivo Flink, Galina Lembinen ja Mesimarjat Irina Kolon johdolla.
15. Eid-juhla pidettiin Hakunilan päiväkeskuksessa ja Länsimäen toimintakeskuksessa. Ohjelmaa oli lähinnä lapsille.
16. Syyrian ilta pidettiin Hakunilan päiväkeskuksessa. Paikalla olivat juuri Syyriasta palannut toimittaja Rauli Virtanen ja Oriental Tunes.
17. Osallistuimme Kristalliyön tapahtumiin Myyrmäessä Paalutorilla.
18. Osallistuimme Vantaan seurakuntien järjestämään Islam-kristinusko – dialogiin Heurekassa.
19. Osallistuimme Myyrmäen Syysbasaariin.
20. Järjestimme kaksi ruokakurssia Hakunilan seurakunnan kanssa. Aiheina olivat Välimeren kasvisruoka ja suomalainen pulla.
21. Kamerun-ilta pidettiin Hakunilan päiväkeskuksessa.
22. Järjestimme monikulttuurisen Itsenäisyyspäivän juhlan Tikkurilan lukiossa.
23. Osallistuimme Kartanon jouluun Hakunilassa.
24. Joulun alla järjestimme suomalaisen illan Hakunilan päiväkeskuksessa Eila ja Veini Vuorelan johdolla.

Lisäksi Länsimäen kansainvälisessä toimintakeskuksessamme järjestimme mm. seuraavat taidenäyttelyt:

1. Lasten taidenäyttely
2. Marja-Leena Järvisen akvarellinäyttely.
3. Pietarilaisen Ekaterina Vedenevan maalausten näyttely.
4. Lamis Hamadonin valokuvanäyttely.

Kulttuuri-iltamme ja näyttelymme ovat tulleet tutuiksi alueellamme, joten yleisöä on riittänyt kaikkiin tilaisuuksiin. Tiedottaminen ei ollut aina helppoa, koska maksuttomia mainoksia ei aina saa esim. Vantaan sanomiin ja maksulliseen tiedottamiseen ei ole ollut varaa. Tiedotimme kotisivumme, järjestöjen ja Vantaan kaupungin sivujen kautta lehtien lisäksi. Käytimme tiedottamiseen myös sähköpostia, kotisivua ja Facebookia.

Kulttuuritapahtumia tukivat erityisesti Vantaan kaupunki, säätiöt ja Opetusministeriö.

Muu toiminta vuonna 2012

Ulkomaalaisille lapsille ja naisille oli tarjolla koulutusta ja kulttuuriohjelmaa. Kerhotoimintaa on järjestetty monen eri kieliryhmän lapsille. Koulujen kanssa on tehty yhteistyötä, mm. käyty puhumassa eri aiheista. Yhdistyksellä oli myös monikulttuurinen tyttökerho Hakunilan nuorisotilassa ja useita kerhoja Länsimäessä. Lasten toiminta, taideopetus ja eri kulttuurien kerhot on järjestetty Valtion kirjallisuustoimikunnan, Uudenmaan kulttuurirahaston, Taiteen keskustoimikunnan, 7:nde Mars Fonden – säätiön, Opetusministeriön ja Etelä-Suomen lääninhallituksen tuella. Vuosaaressa Kiamars Baghbani järjesti kesällä kerhotoimintaa Vuosaaren kirjastossa.
Vaatekeräys Syyrian pakolaisille toteutettiin Länsimäen toimintakeskuksessa. Keräys tuotti paljon vaatteita ja myös ystäviä yhdistyksellemme.

Yhdistyksen rasisminvastainen toiminta perustuu ennen muuta palvelujen tarjoamiseen maahanmuuttajille, oikean tiedon levittämiseen ja eri kulttuurien välisten kontaktien luomiseen. Tämä tehtävä luontuu hyvin yhdistykselle, jossa toimii useita eri kansallisuuksia.

Yhdistystä johtaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 8-10 varsinaista jäsentä sekä 8-10 varajäsentä. Varajäsenillä on aina oikeus osallistua hallituksen kokouksiin. Myös muut kiinnostuneet saavat tulla niihin. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi vuonna 2012 opettaja Harun Osmani ja varapuheenjohtajana opettaja Mohedin Al Aswad. Hallituksessa oli iranilaisten, albaanien, bulgaarien, romanialaisten, nigerialaisten, kurdien, sudanilaisten, somalialaisten, venäläisten, arabien ja suomalaisten edustajia. Muodollisen hallituksen toiminnan lisäksi yhdistyksessä on sovittu niin, että kunkin kulttuurin edustajat vastaavat oman ryhmänsä toiminnasta, esim. kerhoista ja kulttuuri-illoista ja muut auttavat tarvittaessa. Tarkoitus on auttaa kaikkia toimimaan oman kansallisuusryhmänsä tapaan, mutta yhteistyössä muiden kanssa.

IV TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Yhdistys on muuttanut jo vuosia sitten toimintaansa kulttuurijärjestöstä neuvontajärjestön suuntaan. Kulttuuritoiminnassa saadut kontaktit ovat olleet apuna myös neuvontapisteen toiminnassa. Neuvonta- ja kriisipiste on vuosia ollut tärkeä tulosalue, koska se vastaa maahanmuuttajien vaikeimpiin ongelmiin, kuten työttömyyteen, koulutusongelmiin ja vaikeuksiin sopeutua. Vuonna 2012 neuvontapiste oli edelleen suosittu ja sen toiminta kehittyi kokemuksen myötä. Sinne myös osattiin tulla entistä paremmin, koska se on tullut tutuksi alueen asukkaille. Monet asiakkaiden kysymyksistä olivat jo ennestään tuttuja ja niihin osattiin vastata entistä paremmin. Neuvontapisteeseen käytiin tutustumassa oppilaitoksista, muista neuvontapisteistä ja organisaatioista. Meillä oli mahdollisuus tutustuttaa kävijöitä toimintaamme ja neuvontapisteemme toimintamalliin.

Länsimäen toimintakeskuksen toiminta kohdistui ennen muuta naisten, lasten ja perheiden toiminnan suuntaan vuonna 2012. Sitä kehitettiin ja laajennettiin. Toimintaa oli joka arkipäivä ja se sisälsi koulutusta, neuvontaa ja yhdessäoloa. Länsimäessä ja Hakunilassa toimineen KOTO- projektin vetäjinä toimivat Mona Abdelgadir, diplomi-insinööri Aurora Hamadon, kerhonohjaaja Ibtisam Haibeh ja heidän kanssaan työskenteli harjoittelijoita ja osa-aikaisia työntekijöitä. Länsimäessä ja Hakunilassa jatkui myös seniorien toiminta Larisa de Robertin johdolla.

Omat toimipisteet ovat auttaneet kehittämään muutakin toimintaa, koska omat tilat koneineen ovat muodostuneet ulkomaalaisten toiminnan tukikohdiksi, joissa käydään hoitamassa asioita ja samalla löydetään tapoja osallistua ympäröivän yhteiskunnan toimintaan. Toimipisteistämme käsin on koordinoitu monia alueen ulkomaalaisprojekteja. Yhdistyksen organisaatiota ei ole muutettu vuonna 2012, niinpä hallituksessa yhä edelleen on suomalaisia ja ulkomaalaisia. Eri kieliryhmillä on siinä omat vastuuhenkilönsä, joiden kanssa yhdistys vastaa kyseisen ryhmän toiminnasta.

V YHDISTYKSEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO

Yhdistys on järjestänyt kevät- ja syyskokouksen, joissa on käsitelty sääntömääräiset asiat ja
suunniteltu tulevaisuutta. Hallituksen kokouksia on pidetty ja näiden lisäksi syys- ja kevätkokous. Myös eri kansallisuudet ovat pitäneet omia kokouksiaan ja yhdistyksen toimistossa on kokoonnuttu usein pienissä ryhmissä erilaisten ongelmien ratkaisemiksi. Hallituksen puheenjohtajana vuonna 2012 on jatkanut albanialainen opettaja Harun Osmani. Toisena puheenjohtajana, joka vastaa erityisesti neuvonta- ja kriisipisteen toiminnasta, on toiminut opettaja, toimittaja Mohedin Al Aswad. Sihteeriksi valittiin Burhan Hamdon ja rahastonhoitajaksi Eila Järvinen. Muut vuonna 2012 toimineet hallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat Ibtisam Yusuf Haibeh, Basil Eneh, Anja Meri, Larissa de Roberti, Taisto Mäntynen, Kiamars Baghbani, Jyrki Paalijärvi,Kari Hokkanen, Eila Vuorela,VeiniVuorela, Jean Bitar, Aurora Hamadon, Shahla Negahdari, Rebwar Karimi, Housam Hamadon ja Mona Abdelgadir.

Yhdistyksen kotisivu löytyy osoitteesta www.hakunila.org. Sieltä löytyy lisätietoja, kuvia ja
selostuksia toiminnasta ja tapahtumista. Sitä kautta olemme saaneet paljon yhteydenottoja. Viime vuonna avasimme myös Facebook-sivun.

LOPPULAUSE
Yhdistys on toiminut vuonna 2012 monissa eri asioissa, mutta keskeisempiä tehtäviä ovat olleet neuvonta- ja kriisipisteen, Länsimäen toimintakeskuksen ja Hakunilan toiminnan kehittäminen ja KOTO-projekti. Toiminnan pääpaino on ollut neuvonnassa ja yhteyksien luomisessa, että maahanmuuttajat vähitellen pystyisivät osallistumaan täysivaltaisina ihmisinä suomalaiseen yhteiskuntaan. Integraatiota on edistetty mm. tarjoamalla suomen kielen ja muiden taitojen opetusta. Meillä on myös jatkuvasti harjoittelijoita tutustumassa työelämään. He antavat toimintaan oman lisänsä ja omien oppilaitostensa tuen toiminnallemme. Työvoimatoimiston kautta on saatu myös työllistettyjä ja työelämään perehdytettäviä henkilöitä, joiden avulla työstä on tehty suuri osa. Yhdistys kehittää toimintaansa ja etsii aktiivisesti yhä uusia toimintatapoja.

Perheiden tukeminen, kulttuuri-, koulutus- ja kerhotoiminta sekä useat kuvataidenäyttelyt ovat muodostaneet erityisesti Länsimäen toimipisteen rungon. Monikulttuurisuus, rasismin vastustaminen ja maahanmuuttajien hyvinvointi ovat toimintamme pääperiaatteita.

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2010

I YLEISTÄ

Toiminnan yleistavoite

Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen tavoite on parantaa Vantaan ja pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien asemaa ja auttaa heitä orientoitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tavoitteena on myös suomalaisten ja ulkomaalaisten yhteistoiminnan lisääminen. Erityisesti Hakunilan alueella olemme pyrkineet tavoittamaan kaikki eri kieliryhmät mukaan toimintaan, joka onkin onnistunut, vaikka alueella asuu monia eri kansallisuuksia. Tärkeimmäksi tavoitteeksi on vähitellen muodostunut ulkomaalaisten neuvonta ja tukeminen kriisitilanteissa. Yhdistys on myös esitellyt vieraita kulttuureja rasismin poistamiseksi. Rasisminvastainen toiminta kuuluu muutenkin ohjelmaamme. Ulkomaalaisten naisten ja lasten asemaa on parannettu. Yhdistys on myös halunnut luoda yhteistyöverkoston erilaisten ulkomaalaisten asemaa parantamaan pyrkivien tahojen kanssa. Yhdistys on halunnut tiedottaa myös internetin kautta ja haluaa hyödyntää uusia tiedonvälitystapoja. Vuonna 2010 yhdistys julkaisi kaksi tiedotuslehteä, jotka jaettiin Hakunilaan ja Länsimäkeen. Ensimmäistä lehteä tuki Hakunilan aluetoimikunta ja toiseen saatiin varoja mm. myymällä mainoksia paikallisille yrityksille. Lehdistä on tullut alueelta myönteistä palautetta.

Toimintamme on tukenut voimakkaasti senioreja, kun seniorien pysäkki Länsimäessä on toiminut vuosina 2006–2008. Siellä oleva toimitila on mahdollistanut myös taidenäyttelyjen ja muiden tilaisuuksien järjestämisen. Tikkurilassa avattu nuorten kahvila on toiminut yhden työllistetyn työntekijän, harjoittelijoiden ja vapaaehtoisten voimin.

Yhdistys on monikulttuurinen ja sen jäsenet edustavat eri uskontoja ja yhdistyksemme on luonut uskontojen välistä vuoropuhelua. Yksi päämääristämme on poistaa eri kansojen ja kulttuurien välisiä kommunikaation esteitä ja sovitella vaikeissakin ristiriidoissa erilaisia näkökantoja.

Yhdistyksen toimintaympäristön kehittyminen

Neuvontatoimistomme sijaitsee Hakunilan Huollon tiloissa keskeisellä paikalla Hakunilassa, jonka asukkaista yli 15 % on ulkomaalaisia. Oma toimisto on mahdollistanut neuvontatoiminnan. Neuvontapiste on alueen kaiken ulkomaalaistoiminnan keskuspaikka, josta voidaan ohjata ulkomaalaisia edelleen ja auttaa heitä etsimään kaikkea mitä he tarvitsevat. Hakunila ympäristönä on vuosia sitten ollut levoton, mutta ulkomaalaisten ja viranomaisten aktiivisuus on korjannut tilannetta. Olemme osallistuneet aktiivisesti alueen kehittämisprosessiin ja turvallisuustalkoisiin ja olleet niiden osalta monikulttuurisuuden asiantuntijoina. Pahimmat ristiriidat eri väestöryhmien väliltä ovat vähentyneet. Olemme keskittyneet neuvontapalveluiden laadun ja määrän lisäämiseen. Neuvontapiste on palvellut koko pääkaupunkiseutua ja asiakkaita on ollut myös muualta Suomesta. Yhdistyksellä on projekteja koko pääkaupunkiseudulla ja sen toimintaympäristö on laajentunut jatkuvasti.

Yhdistyksellä on Länsimäessä toimitila, jossa oli tarjolla neuvontaa ja koulutusta, mm. suomen kielen ja ATK:n opetusta ja kotitalous- ja ompelukursseja. Se on ollut samalla yhdistyksemme toimintakeskus, jossa järjestetään säännöllisesti taidenäyttelyitä ja muita tapahtumia. Siellä toimivat lasten taidekerhot ja siellä oli maahanmuuttajanaisten toimintaa. Siellä toimi myös venäjänkielinen sunnuntaipiiri Larissa de Robertin johdolla. Venäjänkielistä neuvontaa oli tarjolla tiistaisin. Hakunilan avoimessa päiväkodissa Pikkuhevossa toimi seniorien suomen- ja venäjänkielinen keskustelu- ja toimintaryhmä "Ogonjok". Tikkurilassa on toiminut nuorisokahvila, jota on ylläpidetty yhteistyössä albaaniyhdistys Beselidhja ry:n kanssa. Kahvilatoiminta keskeytyi kesällä 2010. Kahvilan toiminnasta on vastannut yhdistyksen puheenjohtaja, opettaja Harun Osmani.

Katsaus yhdistyksen jäsenmäärään, toimintaan ja talouteen

Yhdistyksen jäsenmäärä on lisääntynyt vuonna 2010. Yhdistyksessä on aktiivisesti toimivia eri kulttuurien ryhmiä ja mukana on ihmisiä hyvin monista kieliryhmistä. Yhdistyksen toiminnan keskeinen alue on ollut neuvonnan edelleen kehittäminen. Toinen painopiste vuonna 2010 oli Länsimäen toimintakeskuksen ohjelma, johon saimme tukea myös "Kokonainen maailma lähiössä" – projektista, Opetusministeriöstä ja Rikoksentorjuntaneuvostolta.

Neuvontaa on järjestetty Hakunilan lisäksi Länsimäessä ja Tikkurilassa ja puhelinneuvontaa on ollut aktiivista. Sen lisäksi on järjestetty koulutusta, kerhoja ja yleisötilaisuuksia myös suomalaisten kanssa. Yhdistys on osallistunut kaupungin ja järjestöjen yhteisiin tapahtumiin. Yhdistyksellä on laaja yhteistyöverkosto ja se on osallistunut ulkomaalaisten toiminnan organisoimiseen Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla. Se on osa rasisminvastaista verkostoa. Yhdistyksen talous on perustunut ensisijaisesti RAY:n avustukseen, mutta myös Opetusministeriö, Vantaan kaupunki ja monet muut tahot ovat avustaneet yhdistystämme.

Yhdistyksen toiminta on neuvonnan lisäksi sisältänyt naisten- ja lastenkerhoja, seniorien toimintaa, kulttuuritapahtumia, luentoja ja seminaareja. Olemme saaneet tukea erilaisiin projekteihin yksityisiltä säätiöiltä, Etelä-Suomen lääninhallitukselta, Taiteen keskustoimikunnalta ja Valtion kirjallisuustoimikunnalta. Myös kulttuuriin saadut avustukset on käytetty niin, että neuvontatyö on osa kulttuuritoimintaamme. Neuvojamme ovat osallistuneet kulttuuritilaisuuksiin ja niiden kautta olemme saaneet uusia asiakkaita. Tilaisuudet ovat myös hyvä tapa integroida maahanmuuttajia suomalaiseen yhteiskuntaan, koska niihin osallistuu paljon suomalaisia, joiden kautta on mahdollista päästä mukaan yhteiskunnan eri toimintoihin. Varsinaista neuvontaa rahoittivat RAY:n lisäksi Opetusministeriö, Kokonainen maailma lähiössä -projekti ja Vantaan kaupunki.

RAY:n avustusta saimme kokopäivätoimisen, neljällä eri kielellä (suomi, englanti, arabia,
turkki) palvelevan yhdistyksen toiminnanjohtajan-neuvojan ja hänen toimipisteensä kuluihin. Toiminnanjohtaja Burhan Hamdonin lisäksi neuvontaa antoivat Harun Osmani, Larissa de Roberti, Housam Hamadon, Aurora Hamadon, Mona Abdelgadir, Shahla Negahdari, Ibtisam Haibeh ja Eila Järvinen. Neuvontaa oli tarjolla sekä Hakunilan että Länsimäen toimipisteissä. Länsimäessä työskentelivät vuonna 2010 Mona Abdelgadir, Jyrki Paalijärvi, Housam Hamadon ja Vaharsolt Balatkhanov.

Yhdistyksessä saa neuvontaa edellä mainittujen kielten lisäksi mm. saksan, ruotsin, viron, bulgarian, romanian, tshetshenian, venäjän, albanian, kurdin, farsin, somalian ja ibon kielillä.
Tarvittaessa apua löytyy myös muilla kielillä. Tikkurilan nuorisokahvilassa työskentelivät Harun Osmani ja Jyrki Paalijärvi harjoittelijoiden ja vapaaehtoisten kanssa. Projekteissa ja kerhoissa on ollut ohjaajia ja muita työntekijöitä, joille on maksettu tuntipalkkaa. Vapaaehtoistyöntekijät, joita on ollut vuonna 2010 säännöllisesti mukana n. 50, ovat olleet merkittävä taloudellinen tekijä. Lisäksi oli paljon tilapäisiä vapaaehtoistyöntekijöitä.

II TOMINNAN TÄRKEIMMÄT TULOSALUEET

Tavoitteet

Yhdistys sai toimitilan käyttöönsä vuoden 2001 alusta ja tavoitteena oli neuvonta- ja kriisipisteen toiminnan käynnistäminen palkatun neuvontatyöntekijän ja vapaaehtoisten työntekijöiden turvin. Pyrkimyksenä oli myös luoda yhteistyöverkosto ja tietopankki ulkomaalaisten käyttöön. Neuvontapisteen toiminta haluttiin suunnata myös suomalaisille rasismin vähentämiseksi alueelta.

Länsimäen toimintakeskusta kehitettiin edelleen vuonna 2010. Siellä laajennettiin naisten koulutusta. Se sisälsi mm. suomen kielen opetusta, liikuntaa, kotitalousneuvontaa, käsitöiden opetusta, vertaistukitoimintaa ja lasten kasvatukseen liittyvää neuvontaa. Mona Abdelgadir veti naisten ryhmiä, joissa käsiteltiin perheiden ongelmia. Hakunilassa toimi naisten ryhmä kerhonohjaaja Ibtisam Haibehin johdolla. Länsimäessä ja Hakunilassa oli seniorien toimintaa Larissa de Robertin johdolla. Tavoitteena oli naisten aktivoiminen ja seniorien tukeminen. Länsimäen toimintakeskuksen yksi tavoite on ollut kulttuuritoiminnan, mm. näyttelyiden ja juhlien, avulla kehittää alueen kulttuuria ja samalla edistää maahanmuuttajien integraatiota. Näyttelyitä on ollut lähes kerran kuukaudessa ja niiden avajaisissa on perehdytty eri kansojen taiteeseen ja kulttuuriin. Siellä on vietetty eri kulttuurien juhlia ja järjestetty lapsille omaa ohjelmaa.

Nuorten kahvilassa Tikkurilassa on kokoonnuttu vilkkaasti iltaisin yhdessä albaaniyhdistys Beselidhjan kanssa. Tavoitteena oli maahanmuuttajanuorten tukeminen ja harrastusten tarjoaminen nuorille.

Aikaansaannokset

Neuvonta- ja kriisipisteen perustaminen onnistui helmikuussa vuonna 2001. Yhdistys palkkasi sosiologi Burhan Hamdonin toiminnanjohtajaksi ja vastaamaan neuvontapisteen toiminnasta. Hänellä oli paljon kokemusta monikulttuurisesta työstä, joten neuvontatyön käynnistäminen ja edelleen ylläpitäminen on sujunut häneltä mallikkaasti. Hän on luonut yhdessä yhdistyksen muiden toimijoiden kanssa yhteistyöverkoston ja yhdistys on osallistunut Vantaan ja pääkaupunkiseudun erilaisiin hankkeisiin, joiden avulla parannetaan ulkomaalaisten asemaa.

Neuvontapisteellä on ollut paljon asiakkaita ja toiminta on ollut koko ajan kasvussa. Vuonna 2010 järjestimme neuvontaa Hakunilan lisäksi Tikkurilassa ja Länsimäessä. Puhelinneuvojat olivat aina tavoitettavissa. Neuvontaa tarjottiin myös sähköpostin kautta. Neuvontapiste toimi entiseen tapaan maahanmuuttajien tukipisteenä mitä erilaisimmissa asioissa. Neuvontapisteessä työskentelevä toiminnanjohtaja on osallistunut moniin Vantaan ja pääkaupunkiseudun hankkeisiin, joiden tarkoituksena on ollut maahanmuuttajien integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhdistyksemme neuvontaa ovat käyttäneet hyväkseen myös pienemmät maahanmuuttajien yhdistykset. Olemme tukeneet muita yhdistyksiä tekemällä hakemuksia, neuvomalla rahoitus- ja toimintakysymyksissä ja tarjoamalla tiloja käyttöön Länsimäen toimintakeskuksestamme.

Burhan Hamdon osallistui vuonna 2010 CIMO:n "Youth in Action" – ohjelman toteuttamiseen. Hamdon oli Laurean ammattikorkeakoulun projektin "Kohtaamisia moniaistisessa tilassa" -ohjausryhmän jäsen ja hän kuului myös Kansan radioliiton Monivisio-ohjausryhmään. Lisäksi hän oli mukana Palmenian järjestämän Moniverkko-rekrytointiprojektin ohjausryhmässä sekä Sisäasiainministeriön Living together – hankkeen järjestöasiantuntijana. Hän on myös osallistunut aktiivisesti muuhun maahanmuuttajien ja viranomaisten yhteistyöhön. Yhdistys teki yhteistyötä "Elävä lähiö" – hankkeen kanssa. Toiminnanjohtaja Burhan Hamdon oli myös haastattelemassa Hakunilan kirkkoherraehdokkaita. Hän osallistui myös Vantaan Yritysklinikan tilaisuuksiin.

Yhdistys aloitti uuden Balkanin alueen tiedotukseen keskittyvän projektin. Sitä suunnitteli ja kehitti yhdistyksen harjoittelijana työskennellyt valtiotieteilijä Dora Kestilä. Dora Kestilä on alun perin bulgarialainen tutkija, joka on perehtynyt laajasti Balkanin alueen historiaan ja tapahtumiin.

Yhdistyksen hallituksen jäsen Taisto Mäntynen toimi Vantaan valtuustossa ja kaupunginhallituksessa. Lautakunnissa ja Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnassa toimivat Harun Osmani, Basil Eneh ja Päivi Korkea-aho. Harun oli myös varavaltuutettu. Yhdistyksellä on ollut aktiivinen rooli alueen Safety-ryhmässä, jossa on mukana mm. poliisitoimi. Burhan Hamdon on ollut vakituinen jäsen alueen turvallisuusryhmässä. Olimme mukana järjestämässä turvallisuusiltoja sekä Länsimäessä että Hakunilassa vuonna 2010. Olemme osallistuneet myös Heli Niemelän ja Palmenian järjestämään koulutus- ja työllisyysprojektiin. Siihen kuului myös osallistuminen rekrytointitapahtumaan Lasipalatsissa. Burhan Hamdon osallistui puhujana Kiasmassa tapahtumaan "Arkistot ja vähemmistöjen identiteetit".

Nuorten kahvilahanke toimi puheenjohtaja, opettaja Harun Osmanin ja FM Jyrki Paalijärven johdolla. Kahvilassa on järjestetty harrastustoimintaa ja ohjelmaa nuorille. Kahvilassa on ollut käytössä myös Mohedin al Aswadin ja Housam Hamadonin internet-pohjainen huumeneuvonta, joka toteutettiin Terveyden edistämisen keskuksen varoilla. Vantaan kaupunki tuki Opetusministeriön lisäksi kahvilan toimintaa. Kahvila toimi myös harjoittelijoiden ja opiskelijoiden voimin.

III TOIMINNAN MUUT TULOSALUEET

Tavoitteet

Yhdistyksemme yksi toimintamuoto ovat monikulttuuriset tilaisuudet ja maahanmuuttajille suunnattu opetus- ja kerhotoiminta. Tavoitteena on ollut luoda Hakunilan alueesta ja Vantaasta yhteisö, jossa vähemmistöt otetaan vastaan rikkautena ja monikulttuurisuudesta seuraavat ongelmat käsitellään yhdessä vähitellen erilaisuudesta johtuvia särmiä poistaen. Ajan myötä toimintamme on laajentunut uusille alueille. Yhtenä tavoitteena on ollut toiminnan näkyvyyden lisääminen ja yhteistyöverkoston laajentaminen.

Aikaansaannokset

Alkuvuodesta 2010 järjestimme seuraavat tapahtumat:

1. Filippiinit – Myrskyjen ja mahdollisuuksien saaristo
2. Venäläisen klassisen kirjallisuuden ja kulttuurin ilta
3. Juutalais-islamilainen rauhanseminaari Helsingin yliopistolla
4. Nowrooz-ilta Hakunilassa
5. Kaiken maailman kädentaidot – viikko Korsossa yhteistyössä Lumon kirjaston kanssa
6. Rekrytointitapahtuma Lasipalatsissa
7. Syyrian kulttuurin ilta Savoy-teatterissa
8. Lastenjuhla Korsossa
9. Osallistuminen Naistenpäivän juhlan järjestämiseen
10. Monien kansallisuuksien Marokko Hakunilassa
11. Lastenmusiikin konsertti Martinuksessa
12. Osallistuminen Länsimäkipäivään
13. Naistenpäivän juhla
14. Äitienpäivätilaisuus Länsimäessä
15. Juhannusjuhla Länsimäessä
16. Sauvakävelytapahtuma

Loppuvuodesta järjestimme seuraavat tapahtumat:

1. Hakunilan kyläpäivän tapahtuma
2. Osallistuminen Laurin elojuhlat -tapahtumiin
3. Korean kulttuurin ilta Hakunilassa
4. Monikulttuurinen kirjallisuusilta Hakunilassa
5. Japanin kulttuurin ilta Hakunilassa
6. Monikulttuurinen YK-päivän konsertti Martinuksessa
7. Suomalaisen kulttuurin ilta Hakunilassa
8. Monikulttuurinen Itsenäisyyspäivän juhla Heurekassa
9. Eid-juhlat Länsimäessä ja Hakunilassa
10. Tempaus Länsimäen koulussa
11. Hakunilan kartanon joulutapahtuma

Lisäksi Länsimäen kansainvälisessä toimintakeskuksessamme järjestimme mm. seuraavat taidenäyttelyt:

1. Professori Dancho Ordevin ja taidemaalari Vaharsolt Balatkhanovin yhteisnäyttely
2. Taidemaalari Olavi Fellmanin näyttely
3. Yhteisnäyttely: Islam Mataev, Ruslan Kantaev ja Tatiana Kivinen.
4. EU-MAN – taiteilijaryhmän yhteisnäyttely
5. Taidemaalari Nina Vezin näyttely
6. Taidemaalari Mikko Tyllisen taidenäyttely
7. Lasten taidekerhon näyttely
8. Tuula Alkian taidenäyttely

Kulttuuri-iltamme ja näyttelymme ovat tulleet tutuiksi alueellamme, joten yleisöä on riittänyt kaikkiin tilaisuuksiin. Tiedottaminen ei ollut aina helppoa, koska maksuttomia mainoksia ei aina saa esim. Vantaan sanomiin ja maksulliseen tiedottamiseen ei ole ollut varaa. Tiedotimme kotisivumme, järjestöjen ja Vantaan kaupungin sivujen kautta lehtien lisäksi. Käytimme tiedottamiseen myös sähköpostia.

Kulttuuritapahtumia tukivat erityisesti Vantaan kaupunki ja Opetusministeriö.

Muu toiminta vuonna 2010

Ulkomaalaisille lapsille ja naisille oli tarjolla koulutusta ja kulttuuriohjelmaa. Kerhotoimintaa on järjestetty monen eri kieliryhmän lapsille. Koulujen kanssa on tehty yhteistyötä, mm. käyty puhumassa eri aiheista ja osallistuttu Tempo-orkesterin toimintaan. Yhdistyksellä oli myös monikulttuurinen Ibtisam Haibehin vetämä tyttökerho Hakunilan nuorisotilassa ja useita kerhoja Länsimäessä. Yhteistyössä Parasta Lapsille – yhdistyksen kanssa järjestimme 3 viikonloppuleiriä maalla. Taideopetus ja eri kulttuurien kerhot on järjestetty Valtion kirjallisuustoimikunnan, Uudenmaan kulttuurirahaston, Alli Paasikivi-säätiön, Taiteen keskustoimikunnan, 7:nde Mars Fonden – säätiön, Opetusministeriön ja Etelä-Suomen lääninhallituksen tuella.

Yhdistys on monikulttuurista liikuntaa edistävän FIMU:n jäsen. Larissa de Robertin johdolla yhdistys järjesti FIMU:n tuella senioriliikuntaa Hakunilassa ajalla elokuu-joulukuu.
Kesän ohjelmaan kuului myös leiri. Parikymmentä yhdistyksen jäsentä teki omalla kustannuksellaan Dubrovnikin matkan, jonka aikana tutustuimme myös Mostarin kaupunkiin.
Naistenkerholaisen Länsimäestä kävivät Tallinnassa virkistys- ja opintomatkalla.

Yhdistyksen rasisminvastainen toiminta perustuu ennen muuta palvelujen tarjoamiseen maahanmuuttajille, oikean tiedon levittämiseen ja eri kulttuurien välisten kontaktien luomiseen. Tämä tehtävä luontuu hyvin yhdistykselle, jossa toimii useita eri kansallisuuksia.

Yhdistystä johtaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 8-10 varsinaista jäsentä sekä 8-10 varajäsentä. Varajäsenillä on aina oikeus osallistua hallituksen kokouksiin. Myös muut kiinnostuneet saavat tulla niihin. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi vuonna 2010 opettaja Harun Osmani ja varapuheenjohtajana opettaja Mohedin Al Aswad. Hallituksessa oli iranilaisten, albaanien, nigerialaisten, kurdien, sudanilaisten, somalialaisten, venäläisten, arabien ja suomalaisten edustajia. Muodollisen hallituksen toiminnan lisäksi yhdistyksessä on sovittu niin, että kunkin kulttuurin edustajat vastaavat oman ryhmänsä toiminnasta, esim. kerhoista ja kulttuuri-illoista ja muut auttavat tarvittaessa. Tarkoitus on auttaa kaikkia toimimaan oman kansallisuusryhmänsä tapaan, mutta yhteistyössä muiden kanssa.

IV TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Yhdistys on muuttanut jo vuosia sitten toimintaansa kulttuurijärjestöstä neuvontajärjestön suuntaan. Kulttuuritoiminnassa saadut kontaktit ovat olleet apuna myös neuvontapisteen toiminnassa. Neuvonta- ja kriisipiste on vuosia ollut tärkeä tulosalue, koska se vastaa maahanmuuttajien vaikeimpiin ongelmiin, kuten työttömyyteen, koulutusongelmiin ja vaikeuksiin sopeutua. Vuonna 2010 neuvontapiste oli suosittu ja sen toiminta kehittyi kokemuksen myötä. Sinne myös osattiin tulla entistä paremmin, koska se on tullut tutuksi alueen asukkaille. Monet asiakkaiden kysymyksistä olivat jo ennestään tuttuja ja niihin osattiin vastata entistä paremmin. Neuvontapisteeseen käytiin tutustumassa oppilaitoksista, muista neuvontapisteistä ja organisaatioista. Meillä oli mahdollisuus tutustuttaa kävijöitä toimintaamme ja neuvontapisteemme toimintamalliin.

Länsimäen toimintakeskuksen toiminta kohdistui ennen muuta naisten, lasten ja perheiden toiminnan suuntaan vuonna 2010. Sitä kehitettiin ja laajennettiin. Se sisälsi neuvontaa ja koulutusta. Länsimäessä ja Hakunilassa jatkui myös seniorien toiminta.

Omat toimipisteet ovat auttaneet kehittämään muutakin toimintaa, koska omat tilat koneineen ovat muodostuneet ulkomaalaisten toiminnan tukikohdiksi, joissa käydään hoitamassa asioita ja samalla löydetään tapoja osallistua ympäröivän yhteiskunnan toimintaan. Toimipisteistämme käsin on koordinoitu monia alueen ulkomaalaisprojekteja. Yhdistyksen organisaatiota ei ole muutettu vuonna 2010, niinpä hallituksessa yhä edelleen on suomalaisia ja ulkomaalaisia. Eri kieliryhmillä on siinä omat vastuuhenkilönsä, joiden kanssa yhdistys vastaa kyseisen ryhmän toiminnasta.

V YHDISTYKSEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO

Yhdistys on järjestänyt kevät- ja syyskokouksen, joissa on käsitelty sääntömääräiset asiat ja
suunniteltu tulevaisuutta. Hallituksen kokouksia on pidetty ja näiden lisäksi syys- ja kevätkokous. Myös eri kansallisuudet ovat pitäneet omia kokouksiaan ja yhdistyksen toimistossa on kokoonnuttu usein pienissä ryhmissä erilaisten ongelmien ratkaisemiksi. Hallituksen puheenjohtajana vuonna 2010 on jatkanut albanialainen opettaja Harun Osmani. Toisena puheenjohtajana, joka vastaa erityisesti neuvonta- ja kriisipisteen toiminnasta, on toiminut opettaja, toimittaja Mohedin Al Aswad. Sihteeriksi valittiin Burhan Hamdon ja rahastonhoitajaksi Eila Järvinen. Muut vuonna 2010 toimineet hallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat Ibtisam Yusuf Hibeh, Basil Eneh, Anja Meri, Larissa de Roberti, , Taisto Mäntynen, Kiamars Baghbani, Jyrki Paalijärvi, Mariela Salminen, Eila Vuorela,VeiniVuorela, Jean Bitar, Aurora Hamadon, Shahla Negahdari, Rebwar Karimi, Housam Hamadon ja Mona Abdelgadir. Yhdistyksen hallituksen jäsen FL, geofyysikko Basil Eneh on toiminut koko vuoden 2010 edelleen valtakunnallisessa etnisten suhteiden neuvottelukunnassa.(ETNO)

Yhdistyksen kotisivu löytyy osoitteesta www.hakunila.org. Sieltä löytyy lisätietoja, kuvia ja
selostuksia toiminnasta ja tapahtumista. Sitä kautta olemme saaneet paljon yhteydenottoja.

LOPPULAUSE

Yhdistys on toiminut vuonna 2010 monissa eri asioissa, mutta keskeisempiä tehtäviä ovat olleet neuvonta- ja kriisipisteen ja Länsimäen toimintakeskuksen kehittäminen. Toiminnan pääpaino on ollut neuvonnassa ja yhteyksien luomisessa, että maahanmuuttajat vähitellen pystyisivät osallistumaan täysivaltaisina ihmisinä suomalaiseen yhteiskuntaan. Integraatiota on edistetty mm. tarjoamalla suomen kielen ja muiden taitojen opetusta. Meillä on myös jatkuvasti harjoittelijoita tutustumassa työelämään. He antavat toimintaan oman lisänsä ja omien oppilaitostensa tuen toiminnallemme. Työvoimatoimiston kautta on saatu myös työllistettyjä ja työelämään perehdytettäviä henkilöitä, joiden avulla työstä on tehty suuri osa. Yhdistys kehittää toimintaansa ja etsii aktiivisesti yhä uusia toimintatapoja.

Perheiden tukeminen, kulttuuri-, koulutus- ja kerhotoiminta sekä useat kuvataidenäyttelyt ovat muodostaneet erityisesti Länsimäen toimipisteen rungon. Monikulttuurisuus, rasismin vastustaminen ja maahanmuuttajien hyvinvointi ovat toimintamme pääperiaatteita.

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2011

I YLEISTÄ

Toiminnan yleistavoite

Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen tavoite on parantaa Vantaan ja pääkaupunkiseudun
maahanmuuttajien asemaa ja auttaa heitä kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan.
Tavoitteena on myös suomalaisten ja ulkomaalaisten yhteistoiminnan lisääminen. Erityisesti
Hakunilan alueella olemme pyrkineet tavoittamaan kaikki eri kieliryhmät mukaan
toimintaan, joka onkin onnistunut, vaikka alueella asuu monia eri kansallisuuksia.
Tärkeimmäksi tavoitteeksi on vähitellen muodostunut ulkomaalaisten neuvonta ja
tukeminen kriisitilanteissa. Yhdistys on myös esitellyt vieraita kulttuureja
rasismin poistamiseksi. Rasisminvastainen toiminta kuuluu muutenkin
ohjelmaamme. Ulkomaalaisten naisten ja lasten asemaa on parannettu. Yhdistys on
myös halunnut luoda yhteistyöverkoston erilaisten ulkomaalaisten asemaa
parantamaan pyrkivien tahojen kanssa. Yhdistys tiedottaa myös Internetin kautta ja haluaa
hyödyntää uusia tiedonvälitystapoja. Vuonna 2011 yhdistys julkaisi yhden
tiedotuslehden, joka jaettiin Hakunilaan ja Länsimäkeen.

Toimintamme on tukenut myös senioreja, kun seniorien pysäkki Länsimäessä on toiminut vuosina 2006–2008.
Toiminta on jatkunut sen jälkeen lähinnä venäjänkielisten seniorien toimintana,
jota on vapaaehtoisena vetänyt Larisa de Roberti. Länsimäessä oleva toimitila on
mahdollistanut myös taidenäyttelyjen ja muiden tilaisuuksien järjestämisen.

Yhdistys on monikulttuurinen ja sen jäsenet edustavat eri uskontoja ja yhdistyksemme on
luonut uskontojen välistä vuoropuhelua. Yksi päämääristämme on poistaa eri
kansojen ja kulttuurien välisiä kommunikaation esteitä ja sovitella
vaikeissakin ristiriidoissa erilaisia näkökantoja.

Yhdistyksen toimintaympäristön kehittyminen

Neuvontatoimistomme sijaitsee Hakunilan Huollon tiloissa keskeisellä paikalla Hakunilassa, jonka
asukkaista n. 20 % on ulkomaalaisia. Oma toimisto on mahdollistanut
neuvontatoiminnan. Neuvontapiste on alueen kaiken ulkomaalaistoiminnan
keskuspaikka, josta voidaan ohjata ulkomaalaisia edelleen ja auttaa heitä
etsimään kaikkea mitä he tarvitsevat. Hakunila ympäristönä on vuosia sitten
ollut levoton, mutta ulkomaalaisten ja viranomaisten aktiivisuus on korjannut
tilannetta. Olemme osallistuneet aktiivisesti alueen kehittämisprosessiin ja
turvallisuustalkoisiin ja olleet niiden osalta monikulttuurisuuden
asiantuntijoina. Pahimmat ristiriidat eri väestöryhmien välillä ovat
vähentyneet. Olemme keskittyneet neuvontapalveluiden laadun ja määrän
lisäämiseen. Neuvontapiste on palvellut koko pääkaupunkiseutua ja asiakkaita on
ollut myös muualta Suomesta. Yhdistyksellä on projekteja koko
pääkaupunkiseudulla ja sen toimintaympäristö on laajentunut jatkuvasti.

Yhdistyksellä on Länsimäessä toimitila, jossa oli vuonna 2011 tarjolla neuvontaa ja koulutusta,
mm. suomen kielen ja ATK:n opetusta ja kotitalous- ja ompelukursseja. Se on ollut samalla yhdistyksemme
toimintakeskus, jossa järjestetään säännöllisesti taidenäyttelyitä ja muita
tapahtumia. Siellä toimivat lasten taidekerhot ja siellä oli maahanmuuttajanaisten
toimintaa. Siellä toimi myös venäjänkielinen sunnuntaipiiri Larissa de Robertin johdolla. Venäjänkielistä neuvontaa oli tarjolla
tiistaisin.

Katsaus yhdistyksen jäsenmäärään, toimintaan ja talouteen

Yhdistyksen jäsenmäärä on vähän lisääntynyt vuonna 2011. Yhdistyksessä on aktiivisesti toimivia eri
kulttuurien ryhmiä ja mukana on ihmisiä monista kieliryhmistä. Yhdistyksen
toiminnan keskeinen alue on ollut neuvonnan edelleen kehittäminen. Toinen painopiste vuonna 2011 oli Länsimäen
toimintakeskuksen ohjelma, johon saimme tukea myös "Kokonainen maailma
lähiössä" – projektista, Osaava vanhempi – hankkeesta, Opetusministeriöstä ja
Rikoksentorjuntaneuvostolta.

Vuonna 2011 alkoi Hakunilassa HakuVerkon toiminta ja World Design Capital – hanke, joihin menimme
mukaan. Näissä hankkeissa pyritään lisäämään osallistumista ympäristön hallintaan.

Neuvontaa on järjestetty Hakunilan lisäksi Länsimäessä ja Tikkurilassa ja puhelinneuvonta on
ollut aktiivista. Sen lisäksi on järjestetty koulutusta, kerhoja ja
yleisötilaisuuksia myös suomalaisten kanssa. Yhdistys on osallistunut kaupungin
ja järjestöjen yhteisiin tapahtumiin. Yhdistyksellä on laaja yhteistyöverkosto ja se on
osallistunut ulkomaalaisten toiminnan organisoimiseen Vantaalla ja
pääkaupunkiseudulla. Se on osa rasisminvastaista verkostoa. Yhdistyksen talous
on perustunut ensisijaisesti RAY:n avustukseen, mutta myös Opetusministeriö, Rikoksentorjuntaneuvosto,
Vantaan kaupunki ja monet muut tahot ovat avustaneet yhdistystämme.

Yhdistyksen toiminta on neuvonnan lisäksi sisältänyt naisten- ja
lastenkerhoja, seniorien toimintaa, kulttuuritapahtumia, luentoja ja
seminaareja. Olemme saaneet tukea
erilaisiin projekteihin yksityisiltä säätiöiltä, Etelä-Suomen lääninhallitukselta,
Taiteen keskustoimikunnalta ja Valtion kirjallisuustoimikunnalta. Myös
kulttuuriin saadut avustukset on käytetty niin, että neuvontatyö on osa
kulttuuritoimintaamme. Neuvojamme ovat osallistuneet kulttuuritilaisuuksiin ja
niiden kautta olemme saaneet uusia asiakkaita. Tilaisuudet ovat myös hyvä tapa
integroida maahanmuuttajia suomalaiseen yhteiskuntaan, koska niihin osallistuu
paljon suomalaisia, joiden kautta on mahdollista päästä mukaan yhteiskunnan eri
toimintoihin. Varsinaista neuvontaa rahoittivat RAY:n lisäksi Opetusministeriö,
Rikoksentorjuntaneuvosto, Kokonainen maailma lähiössä -projekti ja Vantaan
kaupunki, jolta saimme viime vuonna päätöksen kumppanuusrahasta ja samalla
yhdistyksemme nostettiin Vantaalla yhteiskunnallisesti merkittävien järjestöjen
joukkoon.

RAY:n avustusta saimme kokopäivätoimisen, neljällä eri kielellä (suomi, englanti, arabia, turkki) palvelevan yhdistyksen toiminnanjohtajan-neuvojan ja hänen toimipisteensä kuluihin. Toiminnanjohtaja Burhan Hamdonin lisäksi neuvontaa antoivat Harun Osmani, Larissa de Roberti, Housam Hamadon, Aurora Hamadon, Mona Abdelgadir, Shahla Negahdari, Ibtisam Haibeh ja Eila Järvinen ja satunnaisesti muut. Neuvontaa oli tarjolla sekä Hakunilan että Länsimäen toimipisteissä. Länsimäessä työskentelivät vuonna 2011 Mona Abdelgadir, Dora Kestilä, Housam Hamadon ja Aurora Hamadon.

Yhdistyksessä saa neuvontaa edellä mainittujen kielten lisäksi mm. saksan, ruotsin, viron, bulgarian, romanian, tshetshenian, venäjän, albanian, serbokroatian, kurdin, farsin, somalian ja ibon kielillä. Projekteissa ja kerhoissa on ollut ohjaajia ja muita työntekijöitä, joille on maksettu tuntipalkkaa. Vapaaehtoistyöntekijät, joita on ollut vuonna 2011 säännöllisesti mukana n. 70, ovat olleet merkittävä taloudellinen tekijä. Lisäksi oli paljon tilapäisiä vapaaehtoistyöntekijöitä.

II TOMINNAN TÄRKEIMMÄT TULOSALUEET

Tavoitteet ja aikaansaannokset

Yhdistys sai toimitilan käyttöönsä vuoden 2001 alusta ja tavoitteena oli
neuvonta- ja kriisipisteen toiminnan käynnistäminen palkatun
neuvontatyöntekijän ja vapaaehtoisten työntekijöiden turvin. Pyrkimyksenä oli
myös luoda yhteistyöverkosto ja tietopankki ulkomaalaisten käyttöön.
Neuvontapisteen toiminta haluttiin suunnata myös suomalaisille rasismin
vähentämiseksi alueelta.

Länsimäen toimintakeskusta kehitettiin edelleen vuonna 2011. Siellä
laajennettiin naisten koulutusta. Se sisälsi mm. suomen kielen opetusta, liikuntaa,
kotitalousneuvontaa, käsitöiden opetusta, vertaistukitoimintaa ja lasten
kasvatukseen liittyvää neuvontaa. Mona Abdelgadir veti naisten
ryhmiä, joissa käsiteltiin perheiden ongelmia. Länsimäessä ja Hakunilassa oli
seniorien toimintaa Larissa de Robertin johdolla. Tavoitteena oli naisten
aktivoiminen ja seniorien tukeminen. Yhteistyötä tehtiin uiden toimijoiden
kanssa mm. äiti-lapsi –toiminnan järjestämisessä.

Länsimäen toimintakeskuksen yksi tavoite on ollut kulttuuritoiminnan,
mm. näyttelyiden ja juhlien, avulla kehittää alueen kulttuuria ja samalla
edistää maahanmuuttajien integraatiota. Näyttelyitä oli kuusi vuonna 2011 ja
niiden avajaisissa on ollut ohjelmaa ja kulttuurien kohtaamisia keskustelujen
merkeissä. Siellä on vietetty eri kulttuurien juhlia ja järjestetty lapsille omaa ohjelmaa. Tavoitteena oli
kohtaamispaikan kehittäminen ja osallistumisen lisääminen. Tilassa on pyritty
tekemään mahdolliseksi eri kansallisuuksien yhteistyö ja suomalaisten ja
maahanmuuttajien yhteinen toiminta.

Neuvonta- ja kriisipisteen perustaminen onnistui helmikuussa vuonna
2001. Yhdistys palkkasi sosiologi Burhan Hamdonin toiminnanjohtajaksi ja
vastaamaan neuvontapisteen toiminnasta. Hänellä oli paljon kokemusta
monikulttuurisesta työstä, joten neuvontatyön käynnistäminen ja edelleen
ylläpitäminen on sujunut häneltä mallikkaasti. Hän on luonut yhdessä yhdistyksen
muiden toimijoiden kanssa yhteistyöverkoston ja yhdistys on osallistunut
Vantaan ja pääkaupunkiseudun erilaisiin hankkeisiin, joiden avulla parannetaan
ulkomaalaisten asemaa.

Neuvontapisteellä on ollut paljon asiakkaita ja toiminta on ollut koko
ajan kasvussa. Vuonna 2011 järjestimme neuvontaa Hakunilan lisäksi Tikkurilassa
ja Länsimäessä. Puhelinneuvojat olivat aina tavoitettavissa. Neuvontaa
tarjottiin myös sähköpostin kautta. Neuvontapiste toimi entiseen tapaan
maahanmuuttajien tukipisteenä mitä erilaisimmissa asioissa. Neuvontapisteessä
työskentelevä toiminnanjohtaja on osallistunut moniin Vantaan ja
pääkaupunkiseudun hankkeisiin, joiden tarkoituksena on ollut maahanmuuttajien
integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhdistyksemme neuvontaa ovat käyttäneet
hyväkseen myös pienemmät maahanmuuttajien yhdistykset. Olemme tukeneet muita
yhdistyksiä tekemällä hakemuksia, neuvomalla rahoitus- ja toimintakysymyksissä
ja tarjoamalla tiloja käyttöön Länsimäen toimintakeskuksestamme.

Burhan Hamdon osallistui vuonna 2011 CIMO:n Youth in Action" – ohjelman
toteuttamiseen ja Liikkukaa ry:n SPIN-projektin konferenssiin Wienissä. Lisäksi hän oli mukana Euroopan
pakolaisjärjestö ECREN:n vuosikokouksessa Brysselissä. Hän on myös osallistunut
aktiivisesti muuhun maahanmuuttajien ja viranomaisten yhteistyöhön. Yhdistys
teki yhteistyötä Vantaan NEO – hankkeen kanssa.
Burhan Hamdon osallistui Hakunilan kirkkoherran videoituihin
haastatteluihin ennen kirkkoherran vaalia. Haastattelut olivat Internetissä
kaikkien nähtävissä. Burhan Hamdon osallistui Itä-Hakkilan eläkeläisten
tapahtumaan.

Järjestimme uiguuri-johtaja Rebiya Kadeerin tapaamisen suomalaisten
viranomaisten, Amnestyn ja Heidi Hautalan kanssa. Hanasaaressa olimme mukana
Intercultural Dialogue –tapahtumassa. Oslossa yhdistyksemme valtuuskunta
vieraili maahanmuuttajaviranomaisten, rasisminvastaisten järjestöjen ja
naisjärjestöjen luona keskustelemassa ja opiskelemassa norjalaisia menetelmiä.

Yhdistys aloitti uuden Balkanin alueen tiedotukseen keskittyvän projektin.
Sitä suunnitteli ja kehitti yhdistyksen harjoittelijana työskennellyt
valtiotieteilijä Dora Kestilä. Dora Kestilä on alun perin bulgarialainen
tutkija, joka on perehtynyt laajasti Balkanin alueen historiaan ja tapahtumiin.

Yhdistyksen hallituksen jäsen Taisto Mäntynen toimi Vantaan valtuustossa
ja kaupunginhallituksessa. Lautakunnissa ja Monikulttuurisuusasiain
neuvottelukunnassa toimivat Harun Osmani, Basil Eneh ja Päivi Korkea-aho. Harun
Osmani oli myös varavaltuutettu. Yhdistyksellä on ollut aktiivinen rooli alueen
Safety-ryhmässä , jossa on mukana mm. poliisitoimi. Burhan Hamdon on ollut
vakituinen jäsen alueen turvallisuusryhmässä. Olimme mukana järjestämässä
turvallisuusiltoja sekä Länsimäessä että Hakunilassa vuonna 2011.

III TOIMINNAN MUUT TULOSALUEET

Tavoitteet ja aikaansaannokset

Yhdistyksemme yksi toimintamuoto ovat monikulttuuriset tilaisuudet ja
maahanmuuttajille suunnattu opetus- ja kerhotoiminta. Tavoitteena on ollut
luoda Hakunilan alueesta ja Vantaasta yhteisö, jossa vähemmistöt otetaan
vastaan rikkautena ja monikulttuurisuudesta seuraavat ongelmat käsitellään
yhdessä vähitellen erilaisuudesta johtuvia särmiä poistaen. Ajan myötä
toimintamme on laajentunut uusille alueille. Yhtenä tavoitteena on ollut
toiminnan näkyvyyden lisääminen ja yhteistyöverkoston laajentaminen.

Vuonna 2011 järjestimme mm. seuraavat tilaisuudet:

• Osallistuimme somalialaiseen kulttuuritapahtumaan Caisassa vuoden alussa ja järjestimme
• Hakunilan päiväkeskuksessa tilaisuuden, jossa Lontoosta vierailulla ollut
• runoilija Mohamed Ahmed Amran kertoi somalialaisesta kulttuurista ja
• somalialaiset esittivät näytelmän, joka käsitteli suomalaisten
• suhtautumista ulkomaalaisiin.
• Osallistuimme Islam Expon tapahtumiin Kaapelitehtaalla.
• Caisassa järjestimme kirjallisuusillan esi-islamilaisesta kirjallisuudesta.
• Osallistuimme Korsossa Lumo-salissa järjestetyn naistenpäivän ohjelmaan.
• Länsimäen draamakurssilaiset tekivät Riina Rintalan johdolla teatteriesityksen
• Länsimäen toimintakeskuksessa.
• Larisa de Roberti järjesti Länsimäessä Runebergin päivän juhlan.
• Hakunilan päiväkeskuksessa oli kansainvälinen ilta ja keskustelu maahanmuuttoasioista.
• Paikalla oli paikallisia vaikuttajia ja lisäksi vieraita, mm. Mikael Jungner.
• Armenialaisessa kulttuuri-illassa Hakunilassa kuultiin musiikkia ja esitelmä Armenian
• historiasta ja kulttuurista.
• Syyrialaista musiikkia esitettiin Stoassa. Syyriasta oli paikalla vierailevia
• muusikoita.
• Korson Lumossa osallistuimme Kaiken maailman lapset – kulttuuritapahtumaan.
• Vuotalon kanssa yhteistyössä järjestimme Vuosaaressa Tuoksu – Tanssi ja Soi –
• tapahtuman, joka sisälsi illallisen ja taiteellista ohjelmaa.
• Rauhanpuolustajien kanssa vietimme Hiroshiman pommituksen muistotilaisuuden Tikkurilassa
• Veinin myllyllä.
• Äitienpäiväjuhlaa vietettiin Länsimäen kansainvälisessä toimintakeskuksessa Larisa de
• Robertin johdolla.
• On ilo liikkua – tapahtumia järjestivät seniorit Larisa de Robertin johdolla.
• Osallistuimme Koko Perheen Hakunila -päivän järjestämiseen Hakunilan ostoskeskuksessa.
• Italialaisessa kulttuuri-illassa kuultiin esitelmä ja musiikkia.
• Turvallisuusilta pidettiin Hakunilassa. Paikalla oli poliisin, muiden viranomaisten ja
• järjestöjen edustajia ja alueen asukkaita.
• Eid-juhlia vietettiin sekä Hakunilassa että Länsimäessä.
• Rauhanfoorumissa Helsingin yliopistolla olivat keskustelemassa Ali Abunimah Yhdysvalloista,
• Ilan Pappe Englannista ja Bruno Jäntti Suomesta. Keskustelua johti Syksy
• Räsänen.
• YK-päivän kunniaksi järjestimme monikulttuurisen konsertin Martinus-salissa. Siellä kuultiin
• orkesterimusiikkia ja laulua.
• Osallistuimme monikulttuurisen Itsenäisyyspäivän juhlan järjestämiseen Tikkurilan
• lukiossa.
• Slovenian kulttuuri-illassa toimittaja Yrjö Lautela kertoi Slovenian ja Balkanin
• tilanteesta ja kulttuurista.
• Osallistuimme Libya-iltaan Stoassa Itäkeskuksessa.
• Osallistuimme Persianlahden maiden nuorten vaihto-ohjelman tapaamiseen Tikkurilan
• lukiossa, jossa oli näyttely ja muuta ohjelmaa.
• Libyan menneisyyttä, nykyaikaa ja tulevaisuutta käsiteltiin myös Hakunilan päiväkeskuksessa.
• Joulun alla järjestimme suomalaisen illan Hakunilan päiväkeskuksessa Eila ja
• Veini Vuorelan johdolla.

Lisäksi Länsimäen kansainvälisessä toimintakeskuksessamme
järjestimme mm. seuraavat taidenäyttelyt:

1. Galina Sparane ja Anna Lendjasova järjestivät käsityönäyttelyn

2. Vladimir Ivanovin maalausten näyttely

3. Valokuvanäyttely Aral-järven ympäristökatastrofista

4. Sibel Kantolan maalausten näyttely

5. Taidemaalari Elena Hynnisen näyttely

6. Lasten taidekerhojen näyttely.

Kulttuuri-iltamme ja näyttelymme ovat tulleet tutuiksi
alueellamme, joten yleisöä on riittänyt kaikkiin tilaisuuksiin. Tiedottaminen ei ollut aina helppoa, koska
maksuttomia mainoksia ei aina saa esim. Vantaan sanomiin ja maksulliseen tiedottamiseen
ei ole ollut varaa. Vantaan sanomat on
kuitenkin esitellyt joitakin tilaisuuksiamme tekemällä niistä juttuja. Tiedotimme
kotisivumme, järjestöjen ja Vantaan kaupungin sivujen kautta lehtien lisäksi.
Käytimme tiedottamiseen myös sähköpostia.

Kulttuuritapahtumia tukivat erityisesti Vantaan kaupunki, Taiteen
keskustoimikunta, säätiöt ja Opetusministeriö.

Muu toiminta vuonna 2011

Ulkomaalaisille lapsille ja naisille oli tarjolla koulutusta ja
kulttuuriohjelmaa. Kerhotoimintaa on järjestetty monen eri kieliryhmän lapsille,
mutta pääasiassa monikulttuurisille ryhmille. Koulujen kanssa on tehty
yhteistyötä, mm. käyty puhumassa eri aiheista ja osallistuttu Tempo-orkesterin
toimintaan. Yhdistyksellä oli monikulttuurinen tyttökerho Hakunilan
nuorisotilassa ja useita kerhoja Länsimäessä ja toimintaa myös Vuosaaressa.
Lasten toiminta, taideopetus ja eri kulttuurien kerhot on järjestetty Valtion kirjallisuustoimikunnan,
Uudenmaan kulttuurirahaston, Taiteen keskustoimikunnan, 7:nde Mars Fonden:in,
Opetusministeriön ja Etelä-Suomen lääninhallituksen tuella.

Länsimäessä lapsille oli tarjolla kuvataiteen, teatterin ja musiikin
opetusta ja läksykerho. Kuvataidetta opettivat taidemaalarit Vaharsolt
Balatkhanov ja Anna Lebedeva sekä taideopettaja Viktoria Okhrimenko. Opiskelija
Riina Rintala ohjasi nuorten esittämän näytelmän. Musiikkipedagogi Viktoria
Alatalo ohjasi pienten laululintusten ryhmää. Opiskelija Maryam Hamadon veti
koululaisten läksykerhoa. Tshetsheenien tansseja opiskeltiin Hakunilan
nuorisotilalla Ruslan Kantaevin johdolla. Kerhonohjaaja Ibtisam Haibeh koulutti
tyttöjä somalialaisen käsityöperinteen maailmaan Hakunilan päiväkeskuksessa. Arabialaisen
kulttuurin kerhoa pitivät Länsimäessä laulaja Burhan Hamdon ja opettaja Mohedin
al Aswad.

Kirjailija Kiamars Baghbani järjesti yhdistyksemme ja Vuosaaren
kirjaston yhteistyönä monikulttuurisen kirjoituskilpailun lapsille ja nuorille.
Siihen osallistuttiin runsaasti ja innostuneesti. Hän järjesti myös
Opetusministeriön tuella lapsille kesäohjelmaa Vuosaaren kirjastossa. Siellä
perehdyttiin suomalaiseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen. Myös tämä projekti
toteutettiin yhteistyössä Vuosaaren kirjaston kanssa.

Yhdistyksen rasisminvastainen toiminta perustuu ennen muuta palvelujen
tarjoamiseen maahanmuuttajille, oikean tiedon levittämiseen ja eri kulttuurien
välisten kontaktien luomiseen. Tämä tehtävä luontuu hyvin yhdistykselle, jossa
toimii useita eri kansallisuuksia.

Yhdistystä johtaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 8-10
varsinaista jäsentä sekä 8-10 varajäsentä. Varajäsenillä on aina oikeus
osallistua hallituksen kokouksiin. Myös muut kiinnostuneet saavat tulla niihin.
Yhdistyksen puheenjohtajana toimi vuonna 2011 opettaja Harun Osmani ja
varapuheenjohtajana opettaja Mohedin Al Aswad. Hallituksessa oli iranilaisten,
albaanien, bulgaarien, romanialaisten, nigerialaisten, kurdien, sudanilaisten,
somalialaisten, venäläisten, arabien ja suomalaisten edustajia. Muodollisen
hallituksen toiminnan lisäksi yhdistyksessä on sovittu niin, että kunkin kulttuurin
edustajat vastaavat oman ryhmänsä toiminnasta, esim. kerhoista ja
kulttuuri-illoista ja muut auttavat tarvittaessa. Tarkoitus on auttaa kaikkia
toimimaan oman kansallisuusryhmänsä tapaan, mutta yhteistyössä muiden kanssa.

IV TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Yhdistys on muuttanut jo vuosia sitten toimintaansa kulttuurijärjestöstä
neuvontajärjestön suuntaan. Kulttuuritoiminnassa saadut kontaktit ovat olleet
apuna myös neuvontapisteen toiminnassa. Neuvonta- ja kriisipiste on vuosia
ollut tärkeä tulosalue, koska se vastaa maahanmuuttajien vaikeimpiin ongelmiin,
kuten työttömyyteen, koulutusongelmiin ja vaikeuksiin sopeutua. Vuonna 2011 neuvontapiste
oli edelleen suosittu ja sen toiminta kehittyi kokemuksen myötä. Sinne myös
osattiin tulla entistä paremmin, koska se on tullut tutuksi alueen asukkaille.
Monet asiakkaiden kysymyksistä olivat jo ennestään tuttuja ja niihin osattiin
vastata entistä paremmin. Neuvontapisteeseen käytiin tutustumassa
oppilaitoksista, muista neuvontapisteistä ja organisaatioista. Meillä oli
mahdollisuus tutustuttaa kävijöitä toimintaamme ja neuvontapisteemme
toimintamalliin.

Länsimäen toimintakeskuksen toiminta kohdistui ennen muuta naisten,
lasten ja perheiden toiminnan suuntaan vuonna 2011. Sitä kehitettiin ja laajennettiin. Toimintaa oli joka arkipäivä ja myös
viikonloppuisin. Se sisälsi koulutusta, neuvontaa ja yhdessäoloa. Naisten
projektin vetäjänä toimi Mona Abdelgadir ja hänen kanssaan
työskenteli harjoittelijoita ja osa-aikaisia työntekijöitä. Länsimäen toimintakeskuksessa ja Hakunilassa Ystävän
kammarissa jatkui myös seniorien toiminta Larisa de Robertin johdolla.

Omat toimipisteet ovat auttaneet kehittämään monenlaista toimintaa,
koska omat tilat koneineen ovat muodostuneet ulkomaalaisten toiminnan
tukikohdiksi, joissa käydään hoitamassa asioita ja samalla löydetään tapoja
osallistua ympäröivän yhteiskunnan toimintaan. Toimipisteistämme käsin on
koordinoitu monia alueen ulkomaalaisprojekteja. Yhdistyksen organisaatiota ei
ole muutettu vuonna 2011, niinpä hallituksessa yhä edelleen on suomalaisia ja
ulkomaalaisia. Eri kieliryhmillä on siinä omat vastuuhenkilönsä, joiden kanssa
yhdistys vastaa kyseisen ryhmän toiminnasta.

V YHDISTYKSEN PÄÄTÖKSENTEKO JA
HALLINTO

Yhdistys on järjestänyt kevät- ja syyskokouksen, joissa on käsitelty
sääntömääräiset asiat ja suunniteltu tulevaisuutta. Hallituksen kokouksia on pidetty ja näiden
lisäksi syys- ja kevätkokous. Myös eri kansallisuudet ovat pitäneet omia
kokouksiaan ja yhdistyksen toimistossa on kokoonnuttu usein pienissä ryhmissä
erilaisten ongelmien ratkaisemiksi. Hallituksen puheenjohtajana vuonna 2011 on jatkanut
albanialainen opettaja Harun Osmani. Toisena puheenjohtajana, joka vastaa
erityisesti neuvonta- ja kriisipisteen toiminnasta, on toiminut opettaja,
toimittaja Mohedin Al Aswad. Sihteeriksi valittiin Burhan Hamdon ja rahastonhoitajaksi Eila
Järvinen. Muut vuonna 2011 toimineet hallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat
Ibtisam Yusuf Haibeh, Basil Eneh, Anja Meri, Larissa de Roberti, , Taisto
Mäntynen, Kiamars Baghbani, Jyrki Paalijärvi, Mariela Salminen, Eila Vuorela,VeiniVuorela,
Jean Bitar, Aurora Hamadon, Shahla Negahdari,
Rebwar Karimi, Housam Hamadon ja Mona Abdelgadir.

Yhdistyksen kotisivu löytyy osoitteesta www.hakunila.org. Sieltä löytyy lisätietoja, kuvia ja selostuksia toiminnasta ja tapahtumista. Sitä kautta olemme saaneet
paljon yhteydenottoja. Viime vuonna avasimme myös Facebook-sivun.

LOPPULAUSE

Yhdistys on toiminut vuonna 2011 monissa eri asioissa, mutta
keskeisempiä tehtäviä ovat olleet neuvonta- ja kriisipisteen, Länsimäen
toimintakeskuksen ja Hakunilan alueen toiminnan kehittäminen. Toiminnan
pääpaino on ollut neuvonnassa ja yhteyksien luomisessa, että maahanmuuttajat
vähitellen pystyisivät osallistumaan täysivaltaisina ihmisinä suomalaiseen
yhteiskuntaan. Integraatiota on edistetty mm. tarjoamalla suomen kielen ja
muiden taitojen opetusta. Meillä on myös jatkuvasti harjoittelijoita
tutustumassa työelämään. He antavat toimintaan oman lisänsä ja omien
oppilaitostensa tuen toiminnallemme. Työvoimatoimiston kautta on saatu myös
työllistettyjä ja työelämään perehdytettäviä henkilöitä, joiden avulla työstä
on tehty suuri osa. Yhdistys kehittää toimintaansa ja etsii aktiivisesti yhä
uusia toimintatapoja.

Perheiden tukeminen, kulttuuri-, koulutus- ja kerhotoiminta sekä useat
kuvataidenäyttelyt ovat muodostaneet erityisesti Länsimäen toimipisteen rungon.
Monikulttuurisuus, rasismin vastustaminen ja maahanmuuttajien hyvinvointi ovat
toimintamme pääperiaatteita.

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2008

I YLEISTÄ

Toiminnan yleistavoite

Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen tavoite on parantaa Vantaan ja pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien asemaa ja auttaa heitä orientoitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tavoitteena on myös suomalaisten ja ulkomaalaisten yhteistoiminnan lisääminen. Erityisesti Hakunilan alueella olemme pyrkineet tavoittamaan kaikki eri kieliryhmät mukaan toimintaan, joka onkin onnistunut, vaikka alueella asuu monia eri kansallisuuksia. Tärkeimmäksi tavoitteeksi on vähitellen muodostunut ulkomaalaisten neuvonta ja tukeminen kriisitilanteissa. Yhdistys on myös esitellyt vieraita kulttuureja rasismin poistamiseksi. Ulkomaalaisten naisten ja lasten asemaa on parannettu. Yhdistys on myös halunnut luoda yhteistyöverkoston erilaisten ulkomaalaisten asemaa parantamaan pyrkivien tahojen kanssa. Yhdistys on halunnut tiedottaa myös internetin kautta ja haluaa hyödyntää uusia tiedonvälitystapoja.

Toimintamme on tukenut voimakkaasti senioreja, kun seniorien pysäkki Länsimäessä on toiminut. Siellä oleva toimitila on mahdollistanut myös taidenäyttelyjen ja muiden tilaisuuksien järjestämisen meille sopivina aikoina. Tikkurilassa avattu nuorten kahvila on toiminut vapaaehtoisvoimin.
 
Yhdistys on monikulttuurinen ja sen jäsenet edustavat eri uskontoja ja yhdistyksemme on luonut uskontojen välistä vuoropuhelua. Yksi päämääristämme on poistaa eri kansojen ja kulttuurien välisiä kommunikaation esteitä ja sovitella vaikeissakin ristiriidoissa erilaisia näkökantoja.

Yhdistyksen toimintaympäristön kehittyminen

Neuvontatoimistomme sijaitsee Hakunilan Huollon tiloissa keskeisellä paikalla Hakunilassa, jonka asukkaista on n. 12% ulkomaalaisia. Oma toimisto on mahdollistanut neuvontatoiminnan. Neuvontapiste on alueen kaiken ulkomaalaistoiminnan keskuspaikka, josta voidaan ohjata ulkomaalaisia edelleen ja auttaa heitä etsimään kaikkea mitä he tarvitsevat. Hakunila ympäristönä on vuosia sitten ollut levoton, mutta ulkomaalaisten ja viranomaisten aktiivisuus on korjannut tilanteen. Olemme osallistuneet aktiivisesti alueen kehittämisprosessiin ja olleet sen monikulttuuriosuuden asioiden asiantuntijoina. Pahimmat ristiriidat eri väestöryhmien väliltä ovat vähentyneet. Olemme keskittyneet neuvontapalveluiden laadun ja määrän lisäämiseen. Neuvontapiste on palvellut koko pääkaupunkiseutua ja asiakkaita on ollut myös muualta Suomesta. Yhdistyksellä on projekteja koko pääkaupunkiseudulla ja sen toimintaympäristö on laajentunut koko ajan.

Länsimäestä yhdistyksellä on ollut vuokrattuna toimitilat senioriprojektille, josta ovat vastanneet vuonna 2008 Larissa de Roberti, Mona Abdelgadir ja Aurora Hamadon. Projekti toimi tässä tilassa päivisin ja joinakin iltoina, mutta se oli usein iltaisin käytettävissä muuhun toimintaan. Se on samalla yhdistyksemme toimintakeskus, jossa on järjestetty useita taidenäyttelyitä ja muita tapahtumia. Siellä toimivat myös lasten taidekerhot ja siellä on maahanmuuttajanaisten toimintaa. Tikkurilassa on toiminut nuorisokahvila, jota on ylläpidetty yhteistyössä albaaniyhdistys Beselidhja ry:n kanssa ja kahvila kunnostettiin vuoden 2006 lopulla. Kahvilan toiminnasta on vastannut yhdistyksen puheenjohtaja, opettaja Harun Osmani.

Katsaus yhdistyksen jäsenmäärään, toimintaan ja talouteen

Yhdistyksen jäsenmäärä on noussut koko ajan. Yhdistyksessä on aktiivisesti toimivia eri kulttuurien ryhmiä ja mukana on ihmisiä hyvin monista kieliryhmistä. Yhdistyksen toiminnan keskeinen alue on ollut neuvontapisteen edelleen kehittäminen. Neuvontaa on järjestetty Hakunilan lisäksi Tikkurilassa ja puhelinneuvontaa on ollut koko toiminnan ajan. Sen lisäksi on järjestetty koulutusta, kerhoja ja yleisötilaisuuksia myös suomalaisten kanssa. Yhdistys on osallistunut kaupungin ja järjestöjen yhteisiin  tapahtumiin. Yhdistyksellä on laaja yhteistyöverkosto ja se on osallistunut ulkomaalaisten toiminnan organisoimiseen Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla. Se on osa rasisminvastaista verkostoa. Yhdistyksen talous on perustunut ensisijaisesti RAY:n avustukseen, mutta myös Opetusministeriö, Vantaan kaupunki ja monet muut tahot ovat avustaneet yhdistystämme.

Yhdistyksen toiminta on neuvonnan ja senioritoiminnan lisäksi sisältänyt naisten-  ja lastenkerhoja, kulttuuritapahtumia, luentoja  ja seminaareja. Muita avustajia RAY:n lisäksi ovat olleet mm. Vantaan kaupunki ja Opetusministeriö, jolta saimme yleisavustuksen yhdistyksen toimintaan. Olemme saaneet myös tukea erilaisiin projekteihin yksityisiltä säätiöiltä, Etelä-Suomen lääninhallitukselta, Taiteen keskustoimikunnalta ja Valtion kirjallisuustoimikunnalta. Myös kulttuuriin saadut avustukset on käytetty niin, että neuvontatyö on osa kulttuuritoimintaamme. Neuvojamme ovat osallistuneet kulttuuritilaisuuksiin ja  niiden kautta olemme saaneet paljon asiakkaita. Tilaisuudet ovat  myös hyvä tapa integroida maahanmuuttajia suomalaiseen yhteiskuntaan, koska niihin osallistuu myös paljon suomalaisia, joiden kautta on mahdollista päästä mukaan yhteiskunnan eri toimintoihin. Varsinaista neuvontaa ja siihen perehtymistä rahoittivat RAY:n lisäksi Opetusministeriö ja Vantaan kaupunki.

RAY:n  avustusta saimme kokopäivätoimisen, neljällä eri kielellä (suomi, englanti, arabia,
turkki) palvelevan yhdistyksen toiminnanjohtajan ja hänen toimipisteensä kuluihin. Yhdistyksen  hallituksen jäsenten joukossa on lisäksi mm. saksan, ruotsin ,viron venäjän, albaanin, kurdin,
farsin, somalian ja ibon kielien taitajia ja neuvontaa on annettu näillä kaikilla kielillä. Seniorien pysäkillä työskentelivät kaksi kokopäiväistä ja kaksi osa-aikaista työntekijää ja harjoittelijoita. Projekteissa ja kerhoissa on ollut ohjaajia ja muita työntekijöitä, joille on maksettu tuntipalkkaa. Vapaaehtoistyöntekijät, joita on ollut vuonna 2008 säännöllisesti mukana 40, ovat olleet merkittävä taloudellinen tekijä. Lisäksi oli paljon tilapäisiä vapaaehtoistyöntekijöitä.

II TOMINNAN TÄRKEIMMÄT TULOSALUEET

Tavoitteet

Yhdistys sai toimitilan käyttöönsä vuoden 2001 alusta ja tavoitteena oli neuvonta- ja kriisipisteen toiminnan käynnistäminen palkatun neuvontatyöntekijän ja vapaaehtoisten työntekijöiden turvin. Pyrkimyksenä oli myös luoda yhteistyöverkosto ja tietopankki ulkomaalaisten käyttöön. Neuvontapisteen toiminta haluttiin suunnata myös suomalaisille rasismin vähentämiseksi alueelta.

Toinen suuri projekti  on ollut RAY:n tuella Länsimäessä, jossa on toiminut Seniorien pysäkki; seniori-ikäisten maahanmuuttajien tukipiste ja  samassa paikassa on ollut huomattavaa näyttelytoimintaa. Seniorien projektin tavoitteena on ollut tukea maahanmuuttajien vanhempaa polvea, joka on jäänyt monessa suhteessa vaille huomiota. Tavoitteenamme on ollut etsiä pysäkin asiakkaille yhdessä heidän kanssaan mahdollisuuksia olla mukana elämässä ja vaikuttaa ympäristön sekä yhteiskunnan asioihin, missä myös onnistuttiin. Länsimäen toimintakeskuksen toinen tavoite on ollut kulttuuritoiminnan avulla, mm. näyttelyiden ja juhlien avulla kehittää alueen kulttuuria.

Nuorten kahvilassa Tikkurilassa on kokoonnuttu vilkkaasti iltaisin yhdessä albaaniyhdistys Beselidhjan kanssa. Halusimme tarjota nuorille parempaa tekemistä kuin oleilun rautatieasemalla ja muissa julkisissa tiloissa.

Aikaansaannokset

Neuvonta- ja kriisipisteen perustaminen onnistui helmikuussa vuonna 2001. Yhdistys palkkasi sosiologi Burhan Hamdonin toiminnanjohtajaksi ja vastaamaan neuvontapisteen toiminnasta. Hänellä oli paljon kokemusta monikulttuurisesta työstä, joten neuvontatyön käynnistäminen ja edelleen ylläpitäminen on sujunut häneltä mallikkaasti. Hän on luonut yhdessä yhdistyksen muiden toimijoiden kanssa yhteistyöverkoston ja yhdistys on osallistunut Vantaan ja pääkaupunkiseudun erilaisiin hankkeisiin, joiden avulla  parannetaan ulkomaalaisten asemaa.

Neuvontapisteellä on ollut paljon asiakkaita ja toiminta on ollut koko ajan kasvussa. Vuonna 2008 järjestimme neuvontaa Hakunilan lisäksi Tikkurilassa, Länsimäessä ja Myyrmäessä. Puhelinneuvojat olivat aina tavoitettavissa. Neuvontapiste toimi entiseen tapaan maahanmuuttajien tukipisteenä mitä erilaisimmissa asioissa. Neuvontapisteessä työskentelevä toiminnanjohtaja on osallistunut moniin Vantaan ja pääkaupunkiseudun hankkeisiin, joiden tarkoituksena on ollut maahanmuuttajien integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhdistyksemme neuvontaa ovat käyttäneet hyväkseen myös pienemmät maahanmuuttajien yhdistykset.

Burhan Hamdon osallistui toukokuussa Euroopan nuorisokeskuksessa Budapestissa järjestettyyn Diversity Inclusion –työpajaan, jossa erilaiset vähemmistöt koko Euroopasta tapasivat. Wienissä hän osallistui pakolaisten konferenssiin, jossa käsiteltiin poliittista osallistumista. Hamdon on ollut CIMO:n Youth in Action –ohjausryhmän jäsen vuonna 2008. Hän on pitänyt esitelmän Miessakkien järjestämässä Mies Suomessa –tapahtumassa sekä ollut mukana Suomen maahanmuuttajien asumisongelmia selvittelevässä Sisäministeriön työryhmässä. Kesällä 2008 Hamdon osallistui Portugalissa Grundtvig-ohjelman työpajaan, jossa oli aiheena poliitikkojen ja ammattiyhdistysten edustajien kouluttaminen maahanmuuttokysymyksiin. Hän on myös osallistunut aktiivisesti maahanmuuttajien ja viranomaisten yhteistyöhön.

Yhdistyksen hallituksen jäsen Taisto Mäntynen valittiin Vantaan valtuustoon. Eri lautakunnissa ja Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnassa toimivat  Harun Osmani, Basil Eneh ja Päivi Korkea-aho. Yhdistyksellä on ollut aktiivinen rooli alueen turvallisuustalkoissa, jossa on mukana mm. poliisitoimi. Burhan Hamdon on ollut vakituinen jäsen alueen Safety-ryhmässä, jota on tukenut  Oikeusministeriön Rikoksentorjuntaneuvosto. Olemme osallistuneet myös Heli Niemelän ja Palmenian järjestämään koulutus- ja työllisyysprojektiin. Järjestimme Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa Stoassa seminaarin arabialaisten perheiden ongelmista. Tilaisuus oli arabiankielinen. Mona Abdelgadir luennoi tilaisuudessa ongelmien ratkaisemisesta.

Seniorien projekti aloitti vuonna 2006 Larissa de Robertin ja Amran Mohamed Ahmedin johdolla Länsimäessä RAY:n tuella. Se palveli pääkaupunkiseudun seniori-ikäistä väestöä myös vuonna 2008. Se tarjosi neuvontaa, juttuseuraa, toimintaa, retkiä, leirejä, näyttelyitä, vierailuja ja virkistystä eläkeikäisille ja myös vähän heitä nuoremmille maahanmuuttajille ja suomalaisille. Seniorien pysäkillä oli toimitila Länsimäessä ja sitä käytettiin myös yhdistyksen muuhun toimintaan. Vuonna 2008 senioritoimintaa oli Länsimäessä, Hakunilassa, Myyrmäessä ja Tikkurilassa. Toiminnasta vastasivat Larissa de Roberti, Mona Abdelgadir, Aurora Hamadon ja Terttu Karioja.

Nuorten kahvilahanke toimi puheenjohtaja, opettaja Harun Osmanin tuella. Kahvilassa on järjestetty harrastustoimintaa ja ohjelmaa nuorille. Kahvilassa on ollut käytössä myös Mohedin al Aswadin ja Housam Hamadonin internet-pohjainen huumeneuvonta, joka toteutettiin Terveyden edistämisen keskuksen varoilla. Vantaan kaupunki tuki Opetusministeriön lisäksi kahvilan toimintaa.

III TOIMINNAN MUUT TULOSALUEET
 
Tavoitteet

Yhdistyksemme yksi toimintamuoto ovat monikulttuuriset tilaisuudet ja maahanmuuttajille suunnattu opetus- ja kerhotoiminta. Tavoitteena on ollut luoda Hakunilan alueesta ja Vantaasta yhteisö, jossa vähemmistöt otetaan vastaan rikkautena ja monikulttuurisuudesta seuraavat ongelmat käsitellään yhdessä vähitellen erilaisuudesta johtuvia särmiä poistaen. Ajan myötä toimintamme on laajentunut uusille alueille. Yhtenä tavoitteena on ollut toiminnan näkyvyyden lisääminen ja yhteistyöverkoston laajentaminen.

Aikaansaannokset

Alkuvuodesta 2008 järjestimme seuraavat tapahtumat:

1. Burmalaisen kulttuurin ilta
2. Kosovolainen kulttuuri-ilta
3. Kiinalainen kulttuuri-ilta
4. Monologi-ilta
5. Hakunila-päivän kansainvälinen musiikkiohjelma
6. Saamelaisuuden ilta
7. Ramadanin makuja –tapahtuma Caisassa
8. ”Maailman maut” –ruokafestivaali Stoassa

Lisäksi Länsimäen kansainvälisessä toimintakeskuksessamme järjestimme mm. seuraavat seitsemän taidenäyttelyä:

1. Ashenafi Kebeden maalauksia
2. Dimitri Zudovin maalauksia
3. Marianne Matikan maalauksia
4. Maija ja Vladimir Oparan maalauksia ja muuta taidetta
5. Ekaterina Vedenevan maalauksia
6. Vina Vezin taidetta

Hakunilan kulttuuri-iltamme olivat hyvin onnistuneita. Burmalainen ja kiinalainen ilta keräsivät suurimman yleisön eli n. sata henkilöä per tapahtuma. Saamelaisuuden ilta oli myös suosittu. Esiintyjät ja muusikot olivat tasokkaita ja tilaisuuksissa saatiin monista aiheista asiantuntevaa tietoa. Kävijöitä oli koko Vantaalta ja muualtakin. Länsimäen näyttelyt ovat tuoneet kuvataiteen näille alueille ja ne ovat antaneet  monelle taiteilijalle mahdollisuuden esitellä töitään.
Tiedottaminen ei ollut helppoa, koska maksuttomia mainoksia ei aina saa esim. Vantaan sanomiin ja maksulliseen tiedottamiseen ei ole ollut varaa. Tiedotimme kotisivumme, järjestöjen ja Vantaan kaupungin sivujen kautta lehtien lisäksi. Käytimme tiedottamiseen myös sähköpostia.

Loppuvuodesta järjestimme seuraavat tapahtumat:

1. Yhdistys vastasi suurelta osin Laurin elojuhlien kansainvälisestä ohjelmasta. Ohjelmassa oli musiikkiesityksiä ja eri kansojen esittelykojuja. Vastuuhenkilö oli Burhan Hamdon ja tilaisuutta järjestämässä olivat myös järjestämässä Larissa de Roberti ja Ibtisam Haibeh.
2. Kansainvälinen ilta Skomarsin torpalla. Torpalla esiintyi muusikko Aladdin Abbas.
3. Alexandre Zaitchikovin näyttely ja näyttelyn avajaiset Länsimäen kansainvälisessä toimintakeskuksessa. Esillä taiteilijan maisema-, kaupunki- ja muotokuvamaalauksia. Taiteilija on Suomen taidemaalariliiton jäsen.
4. Hakunilan päiväkeskuksessa järjestetyn romaanimusiikki-illan tähti oli Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla mestarikansanlaulajaksi nimitetty Hilja Grönfors. Säestäjänä toimi Valtteri Bruun kitara/mandoliini.
5. Kulttuurikuppi, Vernissa. Säestäjänä toimi Aladdin Abbas. Lauluja esitti Burhan Hamdon.
6. Afrikkalaisen musiikin ilta Hakunilan päiväkeskuksessa . Ohjelmassa esiintyi rummuttajia Länsi- ja Etelä-Afrikasta.  Karim Sory soitti Bara-rumpua, Papa Djen Djembe-rumpua ja José Rodrigues Timbila-rumpua.
7. Nuorten maailma –taidenäyttely Länsimäen kansainvälisessä toimintakeskuksessa. Näyttely oli taiteilija Viktoria Ohrimenkon pitämän taidekurssin päättäjäisnäyttely.
8. Larissa de Roberti järjesti syksyllä huovutuskurssin Länsimäen toimintakeskuksessa.
9. Eila ja Veini Vuorelan vetämä suomalainen ilta, jossa esiteltiin joulunajan perinteitä.
10. Mika Waltari –tapahtuma pidettiin Helsingin kaupunginkirjastossa Pasilassa. Siitä vastasi kirjailija Kiamars Baghiani.

Kulttuuritapahtumia tuki erityisesti Vantaan kaupunki ja myös Opetusministeriö.

Muu toiminta vuonna 2008

Lisäksi yhdistys  osallistui Monikulttuuriseen liikuntatapahtumaan Hakunilan Urheilupuistossa.  Seniorit kävivät Tampereella syysretkellä. Ulkomaalaisille lapsille ja naisille on haluttu tarjota opiskelu- ja kulttuuriohjelmaa. Kerhotoimintaa on järjestetty monen eri kieliryhmän lapsille. Koulujen kanssa on tehty yhteistyötä, mm. käyty puhumassa eri  aiheista. Yhdistyksellä oli myös somalien tyttökerho  Hakunilan nuorisotilassa ja useita kerhoja Länsimäessä. Lasten toiminta, taideopetus ja eri kulttuurien kerhot on järjestetty Valtion kirjallisuustoimikunnan, Taiteen keskustoimikunnan, 7:nde Mars Fonden –säätiön, Opetusministeriön ja Etelä-Suomen lääninhallituksen tuella.

Merkittävä yksittäinen tapahtuma oli vuonna 2008 yhdistyksen 10-vuotisjuhla Vernissassa,
jonka juhlapuheen piti kansanedustaja Tapani Mäkinen. Juhlassa oli myös monipuolinen
tanssi- ja musiikkiohjelma. Yhdistys oli mukana järjestämässä monikulttuurista itsenäisyyspäivän juhlaa, jossa yhdistyksen edustaja Eila Järvinen sai Kulttuuriseppä-palkinnon, joka on yhdistyksemme toiminnan ansiota.

Toinen hyvin merkittävä tapahtuma oli Opetusministeriön tukema juutalais-islamilainen rauhanseminaari. Tapahtuma pidettiin yhteistyössä Kulttuurikeskus Caisan kanssa ja vierailevat puhujat olivat  lontoolaiset Cordoba-säätiön puheenjohtaja Anas Altikriti ja professori Jonathan Magonet. Seminaarin järjestelyistä vastasi Burhan Hamdon ja siinä esiintyivät myös professori Tapani Harviainen, Anas Hajjar, Daniel Weintraub ja luutunsoittaja Leif Karlson. Projektiin kuului myös Burhan Hamdonin ja Ilkka Järvisen vierailu Varsovan gheton taistelijan Marek Edelmanin luona Varsovassa. Edelmanin haastattelu kuului osana seminaarin ohjelmaan.

Yhdistyksen rasisminvastainen toiminta  perustuu ennen muuta palvelujen tarjoamiseen maahanmuuttajille, oikean tiedon levittämiseen ja eri kulttuurien välisten kontaktien luomiseen. Tämä tehtävä luontuu hyvin yhdistykselle, jossa toimii useita eri kansallisuuksia.

Yhdistystä  johtaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 8-10 varsinaista jäsentä sekä 8-10 varajäsentä. Varajäsenillä on aina oikeus osallistua hallituksen kokouksiin. Myös muut kiinnostuneet saavat tulla niihin. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi vuonna 2008 opettaja Harun Osmani ja  varapuheenjohtajana opettaja Mohedin Al Aswad. Hallituksessa oli iranilaisten, albaanien, nigerialaisten, kurdien, somalialaisten, venäläisten, arabien ja suomalaisten edustajia. Muodollisen hallituksen toiminnan lisäksi yhdistyksessä on sovittu niin, että kunkin kulttuurin  edustajat vastaavat oman ryhmänsä toiminnasta, esim. kerhoista ja kulttuuri-illoista ja muut auttavat tarvittaessa. Tarkoitus on auttaa kaikkia toimimaan oman kansallisuusryhmänsä tapaan, mutta yhteistyössä muiden kanssa.

IV TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Yhdistys on muuttanut jo vuosia sitten toimintaansa kulttuurijärjestöstä neuvontajärjestön suuntaan. Kulttuuritoiminnassa saadut kontaktit ovat olleet apuna myös neuvontapisteen toiminnassa. Neuvonta- ja kriisipiste on vuosia ollut tärkeä tulosalue, koska se vastaa maahanmuuttajien  vaikeimpiin ongelmiin, kuten työttömyyteen, koulutusongelmiin   ja vaikeuksiin sopeutua. Vuonna 2008 neuvontapiste  oli suosittu ja sen toiminta  kehittyi kokemuksen myötä. Sinne myös osattiin tulla entistä paremmin ja se saavutti entistä suuremman asiakkaiden luottamuksen. Monet asiakkaiden kysymyksistä olivat jo ennestään tuttuja ja niihin osattiin vastata entistä paremmin. Neuvontapisteeseen käytiin tutustumassa oppilaitoksista, muista neuvontapisteistä ja organisaatioista. Meillä oli mahdollisuus tutustuttaa kävijöitä toimintaamme ja neuvontapisteemme toimintamalliin.

Vuonna 2006 alkanut seniorien pysäkki, seniori-ikäisten maahanmuuttajien projekti Länsimäessä on toiminut aktiivisesti koko vuoden 2008 ajan. Projektin johtaja Larissa de Roberti on luonut kontakteja vastaaviin  organisaatioihin koko pääkaupunkiseudulla ja kehittänyt monia kerhoja, suunnitellut ja toteuttanut näyttelyitä sekä  retkiä mm.  Tampereelle. Seniorien pysäkin ohjelmassa oli Myyrmäessä ja Hakunilassa neuvontaa maahanmuuttajanaisille.

Omat toimipisteet ovat auttaneet kehittämään muutakin toimintaa, koska omat tilat koneineen ovat muodostuneet ulkomaalaisten toiminnan tukikohdiksi, joissa käydään hoitamassa asioita ja samalla löydetään tapoja osallistua ympäröivän yhteiskunnan  toimintaan. Toimipisteistämme käsin on koordinoitu monia alueen ulkomaalaisprojekteja. Yhdistyksen organisaatiota ei ole muutettu vuonna 2008, niinpä hallituksessa yhä edelleen on suomalaisia ja ulkomaalaisia. Eri kieliryhmillä on siinä omat vastuuhenkilönsä, joiden kanssa yhdistys vastaa kyseisen ryhmän toiminnasta.

V YHDISTYKSEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO

Yhdistys on järjestänyt kevät- ja syyskokouksen, joissa on käsitelty sääntömääräiset asiat ja
suunniteltu tulevaisuutta. Hallituksen kokouksia on pidetty viisi ja näiden lisäksi syys- ja kevätkokous. Myös  eri kansallisuudet ovat pitäneet omia kokouksiaan ja yhdistyksen toimistossa on kokoonnuttu usein pienissä ryhmissä erilaisten ongelmien ratkaisemiksi. Hallituksen puheenjohtajana vuonna 2008 on jatkanut  albanialainen opettaja Harun Osmani. Toisena puheenjohtajana, joka vastaa erityisesti neuvonta- ja kriisipisteen toiminnasta, on toiminut opettaja, toimittaja Mohedin Al Aswad. Sihteeriksi valittiin Burhan Hamdon ja rahastonhoitajaksi Eila Järvinen. Muut vuonna 2008 toimineet  hallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat Ibtisam Yusuf Hibeh, Basil Eneh, Anja Meri, Larissa de Roberti, , Taisto Mäntynen, Kiamars Baghbani, Jyrki Paalijärvi, Jukka Vauramo, Eila Vuorela,VeiniVuorela, Jean Bitar,Aurora Hamadon, Jorma Söderholm Rebwar Karimi, Julia Iljina ja Kari Hokkanen. Yhdistyksen hallituksen jäsen FL, geofyysikko Basil Eneh on toiminut koko vuoden 2008 edelleen valtakunnallisessa etnisten suhteiden neuvottelukunnassa.(ETNO)

Yhdistyksen kotisivu löytyy osoitteesta www.hakunila.org. Sieltä löytyy  lisätietoja, kuvia ja
selostuksia toiminnasta ja tapahtumista. Sitä kautta olemme saaneet paljon yhteydenottoja.

LOPPULAUSE

Yhdistys on toiminut vuonna 2008 monissa eri asioissa, mutta keskeisempiä tehtäviä ovat olleet neuvonta- ja kriisipisteen sekä Tikkurilan Nuorisokahvilan toiminnan kehittäminen ja senioriprojekti. Toiminnan pääpaino on ollut yhteyksien luomisessa, että maahanmuuttajat vähitellen pystyisivät osallistumaan täysivaltaisina ihmisinä suomalaiseen yhteiskuntaan. Tähän on pitkä matka, mutta yhdistys kehittää toimintaansa ja etsii aktiivisesti yhä uusia toimintatapoja.

Kulttuuri- ja kerhotoiminta sekä useat merkittävät kuvataidenäyttelyt ovat muodostaneet erityisesti Länsimäen toimipisteen  rungon. Monikulttuurisuus, rasismin vastustaminen ja maahanmuuttajien hyvinvointi ovat toimintamme pääperiaatteita.