TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2012

I YLEISTÄ

Toiminnan yleistavoite

Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen tavoite on parantaa Vantaan ja pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien asemaa ja auttaa heitä kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tavoitteena on myös suomalaisten ja ulkomaalaisten yhteistoiminnan lisääminen. Erityisesti Hakunilan alueella olemme pyrkineet tavoittamaan kaikki eri kieliryhmät mukaan toimintaan, joka onkin onnistunut, vaikka alueella asuu monia eri kansallisuuksia. Tärkeimmäksi tavoitteeksi on vähitellen muodostunut ulkomaalaisten neuvonta ja tukeminen kriisitilanteissa. Yhdistys on myös esitellyt vieraita kulttuureja rasismin poistamiseksi. Rasisminvastainen toiminta kuuluu muutenkin ohjelmaamme. Ulkomaalaisten naisten ja lasten asemaa on parannettu. Yhdistys on myös halunnut luoda yhteistyöverkoston erilaisten ulkomaalaisten asemaa parantamaan pyrkivien tahojen kanssa. Yhdistys on halunnut tiedottaa myös Internetin kautta ja haluaa hyödyntää uusia tiedonvälitystapoja.
Toimintamme on tukenut myös senioreja, kun Seniorien pysäkki Länsimäessä on toiminut vuosina 2006–2008. Toiminta on jatkunut sen jälkeen lähinnä venäjänkielisten seniorien toimintana, jota on vapaaehtoisena vetänyt Larisa de Roberti. Länsimäessä oleva toimitila on mahdollistanut myös taidenäyttelyjen ja muiden tilaisuuksien järjestämisen.

Yhdistys on monikulttuurinen ja sen jäsenet edustavat eri uskontoja ja yhdistyksemme on luonut uskontojen välistä vuoropuhelua. Yksi päämääristämme on poistaa eri kansojen ja kulttuurien välisiä kommunikaation esteitä ja sovitella vaikeissakin ristiriidoissa erilaisia näkökantoja.

Yhdistyksen toimintaympäristön kehittyminen

Neuvontatoimistomme sijaitsee Hakunilan Huollon tiloissa keskeisellä paikalla Hakunilassa, jonka asukkaista n. 18 % on ulkomaalaisia. Oma toimisto on mahdollistanut neuvontatoiminnan. Neuvontapiste on alueen kaiken ulkomaalaistoiminnan keskuspaikka, josta voidaan ohjata ulkomaalaisia edelleen ja auttaa heitä etsimään kaikkea mitä he tarvitsevat. Hakunila ympäristönä on vuosia sitten ollut levoton, mutta ulkomaalaisten ja viranomaisten aktiivisuus on korjannut tilannetta. Olemme osallistuneet aktiivisesti alueen kehittämisprosessiin ja turvallisuustalkoisiin ja olleet niiden osalta monikulttuurisuuden asiantuntijoina. Pahimmat ristiriidat eri väestöryhmien välillä ovat vähentyneet. Olemme keskittyneet neuvontapalveluiden laadun ja määrän lisäämiseen. Neuvontapiste on palvellut koko pääkaupunkiseutua ja asiakkaita on ollut myös muualta Suomesta. Yhdistyksellä on projekteja koko pääkaupunkiseudulla ja sen toimintaympäristö on laajentunut jatkuvasti.

Yhdistyksellä on Länsimäessä toimitila, jossa oli vuonna 2012 tarjolla neuvontaa ja koulutusta, mm. suomen kielen ja ATK:n opetusta ja kotitalous- ja ompelukursseja. Se on ollut samalla yhdistyksemme toimintakeskus, jossa järjestetään säännöllisesti taidenäyttelyitä ja muita tapahtumia. Siellä toimivat lasten taidekerhot ja siellä oli maahanmuuttajanaisten toimintaa. Siellä toimi myös venäjänkielinen sunnuntaipiiri Larissa de Robertin johdolla. Venäjänkielistä neuvontaa oli tarjolla tiistaisin. Pakolaisrahasto KOTO-projekti aloitti Länsimäessä kesäkuussa 2012.

Katsaus yhdistyksen jäsenmäärään, toimintaan ja talouteen

Yhdistyksen jäsenmäärä on vähän lisääntynyt vuonna 2012. Yhdistyksessä on aktiivisesti toimivia eri kulttuurien ryhmiä ja mukana on ihmisiä monista kieliryhmistä. Yhdistyksen toiminnan keskeinen alue on ollut neuvonnan edelleen kehittäminen. Toinen painopiste vuonna 2012 oli Länsimäen toimintakeskuksen ohjelma, johon saimme tukea myös "Kokonainen maailma lähiössä" – projektista, Osaava vanhempi – hankkeesta, Opetusministeriöstä ja Rikoksentorjuntaneuvostolta.
Vuonna 2011 alkoi Hakunilassa HakuVerkon toiminta ja World Design Capital – hanke, joihin menimme mukaan. Näissä hankkeissa pyritään lisäämään osallistumista ympäristön hallintaan. Länsimäessä alkoi myös kesäkuussa 2012 Pakolaisrahaston, RAY:n ja Vantaan kaupungin tukema KOTO-projekti

Neuvontaa on järjestetty Hakunilan lisäksi Länsimäessä ja Tikkurilassa ja puhelinneuvonta on ollut aktiivista. Sen lisäksi on järjestetty koulutusta, kerhoja ja yleisötilaisuuksia myös suomalaisten kanssa. Yhdistys on osallistunut kaupungin ja järjestöjen yhteisiin tapahtumiin. Yhdistyksellä on laaja yhteistyöverkosto ja se on osallistunut ulkomaalaisten toiminnan organisoimiseen Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla. Se on osa rasisminvastaista verkostoa. Yhdistyksen talous on perustunut ensisijaisesti RAY:n avustukseen, mutta myös Pakolaisrahasto, Opetusministeriö, Vantaan kaupunki ja monet muut tahot ovat avustaneet yhdistystämme.

Yhdistyksen toiminta on neuvonnan lisäksi sisältänyt naisten- ja lastenkerhoja, seniorien toimintaa, kulttuuritapahtumia, luentoja ja seminaareja. Olemme saaneet tukea erilaisiin projekteihin yksityisiltä säätiöiltä, Etelä-Suomen lääninhallitukselta, Taiteen keskustoimikunnalta ja Valtion kirjallisuustoimikunnalta. Myös kulttuuriin saadut avustukset on käytetty niin, että neuvontatyö on osa kulttuuritoimintaamme. Neuvojamme ovat osallistuneet kulttuuritilaisuuksiin ja niiden kautta olemme saaneet uusia asiakkaita. Tilaisuudet ovat myös hyvä tapa integroida maahanmuuttajia suomalaiseen yhteiskuntaan, koska niihin osallistuu paljon suomalaisia, joiden kautta on mahdollista päästä mukaan yhteiskunnan eri toimintoihin. Varsinaista neuvontaa rahoittivat RAY:n lisäksi Pakolaisrahasto, Opetusministeriö ja Vantaan kaupunki, jolta saimme vuonna 2011 päätöksen kumppanuusrahasta ja samalla yhdistyksemme nostettiin Vantaalla yhteiskunnallisesti merkittävien järjestöjen joukkoon.

RAY:n avustusta saimme kokopäivätoimisen, neljällä eri kielellä (suomi, englanti, arabia, turkki) palvelevan yhdistyksen toiminnanjohtajan-neuvojan ja hänen toimipisteensä kuluihin. Toiminnanjohtaja Burhan Hamdonin lisäksi neuvontaa antoivat Harun Osmani, Larissa de Roberti, Housam Hamadon, Aurora Hamadon, Mona Abdelgadir, Ibtisam Haibeh, Eila Järvinen ja satunnaiset muut. Neuvontaa oli tarjolla sekä Hakunilan että Länsimäen toimipisteissä. Länsimäessä työskentelivät KOTO-projektin puitteissa vuonna 2012 Mona Abdelgadir, Ibtisam Haibeh ja Aurora Hamadon.

Yhdistyksessä saa neuvontaa edellä mainittujen kielten lisäksi mm. saksan, ruotsin, viron, bulgarian, romanian, tshetshenian, venäjän, albanian, serbokroatian, kurdin, farsin, somalian ja ibon kielillä. Projekteissa ja kerhoissa on ollut ohjaajia ja muita työntekijöitä, joille on maksettu tuntipalkkaa. Vapaaehtoistyöntekijät, joita on ollut vuonna 2012 säännöllisesti mukana n. 60, ovat olleet merkittävä taloudellinen tekijä. Lisäksi oli paljon tilapäisiä vapaaehtoistyöntekijöitä.

II TOIMINNAN TÄRKEIMMÄT TULOSALUEET

Tavoitteet ja aikaansaannokset

Yhdistys sai toimitilan käyttöönsä vuoden 2001 alusta ja tavoitteena oli neuvonta- ja kriisipisteen toiminnan käynnistäminen palkatun neuvontatyöntekijän ja vapaaehtoisten työntekijöiden turvin. Pyrkimyksenä oli myös luoda yhteistyöverkosto ja tietopankki ulkomaalaisten käyttöön. Neuvontapisteen toiminta haluttiin suunnata myös suomalaisille rasismin vähentämiseksi alueelta.

Länsimäen toimintakeskusta kehitettiin edelleen vuonna 2012. Siellä laajennettiin naisten koulutusta. Se sisälsi mm. suomen kielen opetusta, liikuntaa, kotitalousneuvontaa, käsitöiden opetusta, vertaistukitoimintaa ja lasten kasvatukseen liittyvää neuvontaa. Mona Abdelgadir veti naisten ryhmiä, joissa käsiteltiin perheiden ongelmia. Länsimäessä ja Hakunilassa oli seniorien toimintaa Larissa de Robertin johdolla. Tavoitteena oli naisten aktivoiminen ja seniorien tukeminen. Länsimäen toimintakeskuksen yksi tavoite on ollut kulttuuritoiminnan, mm. näyttelyiden ja juhlien, avulla kehittää alueen kulttuuria ja samalla edistää maahanmuuttajien integraatiota. Siellä on vietetty eri kulttuurien juhlia ja järjestetty lapsille omaa ohjelmaa. Tavoitteena oli kohtaamispaikan kehittäminen ja osallistumisen lisääminen. Tilassa on pyritty tekemään mahdolliseksi eri kansallisuuksien kohtaaminen ja suomalaisten ja maahanmuuttajien yhteinen toiminta. Kesäkuussa aloitti Länsimäessä ja Hakunilassa KOTO-projekti.

Neuvonta- ja kriisipisteen perustaminen onnistui helmikuussa vuonna 2001. Yhdistys palkkasi sosiologi Burhan Hamdonin toiminnanjohtajaksi ja vastaamaan neuvontapisteen toiminnasta. Hänellä oli paljon kokemusta monikulttuurisesta työstä, joten neuvontatyön käynnistäminen ja edelleen ylläpitäminen on sujunut häneltä mallikkaasti. Hän on luonut yhdessä yhdistyksen muiden toimijoiden kanssa yhteistyöverkoston ja yhdistys on osallistunut Vantaan ja pääkaupunkiseudun erilaisiin hankkeisiin, joiden avulla parannetaan ulkomaalaisten asemaa.

Neuvontapisteellä on ollut paljon asiakkaita ja toiminta on ollut koko ajan kasvussa. Vuonna 2012 järjestimme neuvontaa Hakunilan lisäksi Länsimäessä. Asiakkaita oli eri puolilta pääkaupunkiseutua. Puhelinneuvojat olivat aina tavoitettavissa. Neuvontaa tarjottiin myös sähköpostin kautta. Neuvontapiste toimi entiseen tapaan maahanmuuttajien tukipisteenä mitä erilaisimmissa asioissa. Neuvontapisteessä työskentelevä toiminnanjohtaja on osallistunut moniin Vantaan ja pääkaupunkiseudun hankkeisiin, joiden tarkoituksena on ollut maahanmuuttajien integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhdistyksemme neuvontaa ovat käyttäneet hyväkseen myös pienemmät maahanmuuttajien yhdistykset. Olemme tukeneet muita yhdistyksiä tekemällä hakemuksia, neuvomalla rahoitus- ja toimintakysymyksissä ja tarjoamalla tiloja käyttöön Länsimäen toimintakeskuksestamme.

Burhan Hamdon osallistui vuonna 2012 CIMO:n Youth in Action" – ohjelman toteuttamiseen ja NEO-projektin konferenssiin. Hän on myös osallistunut aktiivisesti muuhun maahanmuuttajien ja viranomaisten yhteistyöhön. Yhdistys teki yhteistyötä Vantaan NEO – hankkeen kanssa. Burhan Hamdon osallistui uskonnon dialogi-tapahtumaan Dipolissa, RAY:n viestintäpäivään, Taiteen keskustoimikunnan seminaariin, Anna Lindh -säätiön seminaariin, ELY-keskuksen info-tilaisuuteen ja ETNO:n tilaisuuteen Tennispalatsissa. Hän oli mukana myös FIMU:n ja Liikkukaa ry:n tilaisuuksissa.
TV 2 järjesti ohjelmaa Länsimäessä kesällä 2012. Siellä tehtiin Sissipuutarhurit – ohjelmaa, jonka tarkoitus oli luoda alueen asukkaiden kanssa viihtyisää ympäristöä. Länsimäen toimintakeskuksen ympäristöä kunnostettiin mm. kukkaistutuksilla ohjelmantekijöiden ja paikallisten asukkaiden kanssa.

Yhdistyksen hallituksen jäsen Taisto Mäntynen toimi Vantaan valtuustossa ja kaupunginhallituksessa. Lautakunnissa ja Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnassa toimivat Harun Osmani ja Basil Eneh . Harun oli myös varavaltuutettu. Yhdistyksellä on ollut aktiivinen rooli alueen Safety-ryhmässä , jossa on mukana mm. poliisitoimi. Burhan Hamdon on ollut vakituinen jäsen alueen turvallisuusryhmässä. Osallistuimme Hakuverkon toimintaan, joka oli osa World Design Capital – ohjelmaa.

KOTO-projekti

Yhdistyksellä alkoi kesäkuussa 2012 Pakolaisrahaston KOTO-projekti, joka tarjoaa tukea ja neuvontaa pakolaistaustaisille perheille ja naisille. Se tähtää tietojen ja taitojen lisääntymiseen. Se tarjoaa vertaistukea ja toimintaa. Se tutustuttaa lähiympäristöön ja pääkaupunkiseudun kulttuuritarjontaan. Se kotouttaa osallistujia suomalaiseen yhteiskuntaan.

KOTO on Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen hallinnoima hanke. Euroopan unionin pakolais-rahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Sitä rahoittavat myös RAY ja Vantaan kaupunki. Se jatkuu vuoden 2013 kesäkuuhun. Hankkeessa tietotasoa on parannettu ATK-opetuksen ja suomen kielen opetuksen avulla. Ympäristön tuntemusta on kartutettu retkien avulla. Eri alojen neuvontaa on järjestetty ja asiakkaita on ohjattu osallistumaan alueen tilaisuuksiin, jotka lisäävät tietoa.
Paikallisen väestön kanssa on tavattu päiväkahvien, avajaisten ja näyttelyiden merkeissä. Paikalliset opettajat, virkamiehet ja naapurit ovat vierailleet naisten ryhmissä.

Perheneuvontaa on ollut saatavissa Länsimäen toimintakeskuksessa päivittäin ja Hakunilassa kaksi kertaa viikossa. Lisäksi on tarjottu neuvontaa puhelimen ja sähköpostin kautta.
Vertaistukiryhmien ja terveydenhuoltohenkilöstön vierailujen avulla on kohennettu terveyttä. Vertaistukiryhmiä on kokoontunut Hakunilassa ja Länsimäessä yhteensä neljä ja lisäksi erilaisia ryhmiä on kokoontunut harrastusten merkeissä.

Hakunilassa on toiminut yksi suomen kielen opetusryhmä 3 tuntia viikossa opettaja Siiri Huovisen johdolla. Länsimäessä suomen kielen opetus on tapahtunut UNIFEM:in kanssa yhteistyössä. Länsimäessä on ollut suomen kielen opetusta myös vapaaehtoisen Suomi 2 -opettaja-harjoittelija Eija Kainulaisen vetämänä.

Suomen kulttuurin ja yhteiskunnan toiminnan opetusta on tarjottu naisten ryhmille Länsimäen toimintakeskuksessa. Vieraita on käynyt CIMO:sta, kouluilta, terveyskeskuksesta, Moniheli-projektista, vaalilautakunnasta ja paikalliset naiset ovat tarjonneet tietojaan ja taitojaan mm. ruuanlaiton, käsityön, suomalaisten tapojen ja puutarhanhoidon alalta. Pesuaineista ja hygieniasta on pidetty luento. Ompelua ja eri ruokakulttuureja opiskeltiin kerran viikossa 3-4 tuntia vaihtuvan vapaaehtoisen opettajan johdolla. ATK-opetusta on annettu päivittäin keskimäärin kolmelle henkilölle.

Opintoretkiä museoihin, tehtaille, luontoon, tapahtumiin on järjestetty yhteensä 10.
Retkiä tehtiin Fazerille, Helsingin puistoihin, sieneen Sotunkiin, Eläinmuseoon, Työväen asuntomuseoon, Vantaan Design-ohjelmaan, Helsingin kaupunginmuseoon, Ratikkamuseoon, Lasten kaupunkiin ja osallistuttiin Järjestöfoorumin tapahtumaan Tikkurilassa. Retkillä oli mukana 10–30 henkilöä yhdellä kerralla. Jukka Vauramo oli projektin työntekijöiden kanssa mukana luontoretkellä, Eläinmuseossa ja Helsingin kaupungin puutarhassa.

Perheneuvonta-aikoja on ollut tarjolla Länsimäessä virallisesti neljä tuntia, mutta Abdelgadir on ollut tavoitettavissa päivittäin. Aurora Hamadon neuvoi myös n. kuutta asiakasta viikossa. Ibtisam Haibeh neuvoi Hakunilan neuvontapisteessä. Lisäksi hän osallistui Länsimäen neuvontaan yhtenä päivänä viikossa ja oli tavattavissa 1.11 alkaen Hakunilan avoimessa päiväkodissa yhdessä päiväkodin henkilökunnan kanssa yhtenä aamuna viikossa.

Vertaistukiryhmiä on kokoontunut yksi Hakunilassa kerran viikossa. Siihen on osallistunut keskimäärin 12 naista illassa ja lisäksi mukana on ollut lapsia. Länsimäessä on kokoontunut 3 vertaistukiryhmää ja lisäksi ovat toimineet käsityökerho ja ruokakerho, jotka toimivat myös vertaistukiryhminä. Länsimäen perjantai-illan ryhmään on osallistunut kerralla 20–30 naista ja saman verran lapsia. Äitien ja lasten toinen vertaistukiryhmä on kokoontunut maanantaisin ja silloin on myös tarjottu päiväkahvit kaikille naisille ja kolmas naisten ryhmä kokoontui perjantai-aamupäiväisin. Käsityö- ja ruokakerhot kokoontuivat kerran viikossa 3-4 tuntia kerralla.
Sairaalassa ja kodeissa on käyty tapaamassa sairastuneita tai apua tarvitsevia henkilöitä.
Kuntosaliretki on järjestetty kerran ja Vantaan kaupungin kanssa on neuvoteltu joogan ja muun liikunnan opetuksen järjestämisestä. Tikkurilassa seurakunnan tiloissa käytiin saunassa ja uimassa.
Kaksi terveydenhoitajaa, opiskelija Länsimäen terveysasemalta ja kätilö Batulo Essak ovat käyneet kerran neuvomassa terveysasioita.
Lapsille on järjestetty useita omia kerhoja ja myös lastenhoitoa on ollut tarjolla naisten osallistuessa toimintaan.
Länsimäen toimintakeskus on ollut avoinna joka päivä ja siellä on käyty vapaasti keskustelemassa yhdessä ja neuvojien kanssa.

III TOIMINNAN MUUT TULOSALUEET

Tavoitteet ja aikaansaannokset

Yhdistyksemme yksi toimintamuoto ovat monikulttuuriset tilaisuudet ja maahanmuuttajille. Tavoitteena on ollut luoda Hakunilan alueesta ja Vantaasta yhteisö, jossa vähemmistöt otetaan vastaan rikkautena ja monikulttuurisuudesta seuraavat ongelmat käsitellään yhdessä vähitellen erilaisuudesta johtuvia särmiä poistaen. Ajan myötä toimintamme on laajentunut uusille alueille. Yhtenä tavoitteena on ollut toiminnan näkyvyyden lisääminen ja yhteistyöverkoston laajentaminen.

Vuonna 2012 meillä oli seuraavaa ohjelmaa:

1. Osallistuimme Rasismivapaa Vantaa – tilaisuuteen Tikkurilassa.
2. Järjestimme Kiamars Baghbanin järjestämän kirjallisuuskilpailun loppujuhlan ja palkintojen jakotilaisuuden.
3. Osallistuimme Naistenpäivän juhlaan Vernissassa.
4. Järjestimme Laulaen maailman ympäri – konsertin Korsossa Lumosalissa. Siellä esitettiin seitsemän eri kulttuurin musiikkia ja tanssia.
5. Irlanti-ilta pidettiin Hakunilan päiväkeskuksessa. Toimittaja Olli Pellikka ja näyttelijä Frank Boyle sekä muusikot Samuli Karjalainen ja Kirsi Vinkki esiintyivät.
6. Järjestimme Ghanan kulttuurin illan Hakunilan päiväkeskuksessa.
7. Osallistuimme monikulttuuriseen tapahtumaan Hakunilan kirjastossa.
8. Turvallisuusilta pidettiin Länsimäessä.
9. Osallistuimme Palestiina-iltaan Caisassa.
10. Järjestimme kaksi Lähi-idän rauhanseminaaria Helsingin yliopistolla. Niissä oli ulkomaalaisia vieraita Englannista, Israelista ja Palestiinasta. Ne järjestettiin yhteistyönä ICAHD-järjestön kanssa. Keskusteluja johti Syksy Räsänen.
11. Osallistuimme Hakunila -päivän tapahtumiin Hakunilan ostoskeskuksessa.
12. Osallistuimme Järjestöfoorumin tilaisuuteen Tikkurilassa Vantaan sosiaalipalvelujen kanssa.
13. Kirjailija Rita Dahl lauloi, luki runoja ja kertoi matkoistaan Hakunilan päiväkeskuksessa.
14. Inkeriläinen ilta pidettiin Hakunilan päiväkeskuksessa. Illan ohjelmasta vastasivat Inkerin liiton puheenjohtaja Toivo Flink, Galina Lembinen ja Mesimarjat Irina Kolon johdolla.
15. Eid-juhla pidettiin Hakunilan päiväkeskuksessa ja Länsimäen toimintakeskuksessa. Ohjelmaa oli lähinnä lapsille.
16. Syyrian ilta pidettiin Hakunilan päiväkeskuksessa. Paikalla olivat juuri Syyriasta palannut toimittaja Rauli Virtanen ja Oriental Tunes.
17. Osallistuimme Kristalliyön tapahtumiin Myyrmäessä Paalutorilla.
18. Osallistuimme Vantaan seurakuntien järjestämään Islam-kristinusko – dialogiin Heurekassa.
19. Osallistuimme Myyrmäen Syysbasaariin.
20. Järjestimme kaksi ruokakurssia Hakunilan seurakunnan kanssa. Aiheina olivat Välimeren kasvisruoka ja suomalainen pulla.
21. Kamerun-ilta pidettiin Hakunilan päiväkeskuksessa.
22. Järjestimme monikulttuurisen Itsenäisyyspäivän juhlan Tikkurilan lukiossa.
23. Osallistuimme Kartanon jouluun Hakunilassa.
24. Joulun alla järjestimme suomalaisen illan Hakunilan päiväkeskuksessa Eila ja Veini Vuorelan johdolla.

Lisäksi Länsimäen kansainvälisessä toimintakeskuksessamme järjestimme mm. seuraavat taidenäyttelyt:

1. Lasten taidenäyttely
2. Marja-Leena Järvisen akvarellinäyttely.
3. Pietarilaisen Ekaterina Vedenevan maalausten näyttely.
4. Lamis Hamadonin valokuvanäyttely.

Kulttuuri-iltamme ja näyttelymme ovat tulleet tutuiksi alueellamme, joten yleisöä on riittänyt kaikkiin tilaisuuksiin. Tiedottaminen ei ollut aina helppoa, koska maksuttomia mainoksia ei aina saa esim. Vantaan sanomiin ja maksulliseen tiedottamiseen ei ole ollut varaa. Tiedotimme kotisivumme, järjestöjen ja Vantaan kaupungin sivujen kautta lehtien lisäksi. Käytimme tiedottamiseen myös sähköpostia, kotisivua ja Facebookia.

Kulttuuritapahtumia tukivat erityisesti Vantaan kaupunki, säätiöt ja Opetusministeriö.

Muu toiminta vuonna 2012

Ulkomaalaisille lapsille ja naisille oli tarjolla koulutusta ja kulttuuriohjelmaa. Kerhotoimintaa on järjestetty monen eri kieliryhmän lapsille. Koulujen kanssa on tehty yhteistyötä, mm. käyty puhumassa eri aiheista. Yhdistyksellä oli myös monikulttuurinen tyttökerho Hakunilan nuorisotilassa ja useita kerhoja Länsimäessä. Lasten toiminta, taideopetus ja eri kulttuurien kerhot on järjestetty Valtion kirjallisuustoimikunnan, Uudenmaan kulttuurirahaston, Taiteen keskustoimikunnan, 7:nde Mars Fonden – säätiön, Opetusministeriön ja Etelä-Suomen lääninhallituksen tuella. Vuosaaressa Kiamars Baghbani järjesti kesällä kerhotoimintaa Vuosaaren kirjastossa.
Vaatekeräys Syyrian pakolaisille toteutettiin Länsimäen toimintakeskuksessa. Keräys tuotti paljon vaatteita ja myös ystäviä yhdistyksellemme.

Yhdistyksen rasisminvastainen toiminta perustuu ennen muuta palvelujen tarjoamiseen maahanmuuttajille, oikean tiedon levittämiseen ja eri kulttuurien välisten kontaktien luomiseen. Tämä tehtävä luontuu hyvin yhdistykselle, jossa toimii useita eri kansallisuuksia.

Yhdistystä johtaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 8-10 varsinaista jäsentä sekä 8-10 varajäsentä. Varajäsenillä on aina oikeus osallistua hallituksen kokouksiin. Myös muut kiinnostuneet saavat tulla niihin. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi vuonna 2012 opettaja Harun Osmani ja varapuheenjohtajana opettaja Mohedin Al Aswad. Hallituksessa oli iranilaisten, albaanien, bulgaarien, romanialaisten, nigerialaisten, kurdien, sudanilaisten, somalialaisten, venäläisten, arabien ja suomalaisten edustajia. Muodollisen hallituksen toiminnan lisäksi yhdistyksessä on sovittu niin, että kunkin kulttuurin edustajat vastaavat oman ryhmänsä toiminnasta, esim. kerhoista ja kulttuuri-illoista ja muut auttavat tarvittaessa. Tarkoitus on auttaa kaikkia toimimaan oman kansallisuusryhmänsä tapaan, mutta yhteistyössä muiden kanssa.

IV TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Yhdistys on muuttanut jo vuosia sitten toimintaansa kulttuurijärjestöstä neuvontajärjestön suuntaan. Kulttuuritoiminnassa saadut kontaktit ovat olleet apuna myös neuvontapisteen toiminnassa. Neuvonta- ja kriisipiste on vuosia ollut tärkeä tulosalue, koska se vastaa maahanmuuttajien vaikeimpiin ongelmiin, kuten työttömyyteen, koulutusongelmiin ja vaikeuksiin sopeutua. Vuonna 2012 neuvontapiste oli edelleen suosittu ja sen toiminta kehittyi kokemuksen myötä. Sinne myös osattiin tulla entistä paremmin, koska se on tullut tutuksi alueen asukkaille. Monet asiakkaiden kysymyksistä olivat jo ennestään tuttuja ja niihin osattiin vastata entistä paremmin. Neuvontapisteeseen käytiin tutustumassa oppilaitoksista, muista neuvontapisteistä ja organisaatioista. Meillä oli mahdollisuus tutustuttaa kävijöitä toimintaamme ja neuvontapisteemme toimintamalliin.

Länsimäen toimintakeskuksen toiminta kohdistui ennen muuta naisten, lasten ja perheiden toiminnan suuntaan vuonna 2012. Sitä kehitettiin ja laajennettiin. Toimintaa oli joka arkipäivä ja se sisälsi koulutusta, neuvontaa ja yhdessäoloa. Länsimäessä ja Hakunilassa toimineen KOTO- projektin vetäjinä toimivat Mona Abdelgadir, diplomi-insinööri Aurora Hamadon, kerhonohjaaja Ibtisam Haibeh ja heidän kanssaan työskenteli harjoittelijoita ja osa-aikaisia työntekijöitä. Länsimäessä ja Hakunilassa jatkui myös seniorien toiminta Larisa de Robertin johdolla.

Omat toimipisteet ovat auttaneet kehittämään muutakin toimintaa, koska omat tilat koneineen ovat muodostuneet ulkomaalaisten toiminnan tukikohdiksi, joissa käydään hoitamassa asioita ja samalla löydetään tapoja osallistua ympäröivän yhteiskunnan toimintaan. Toimipisteistämme käsin on koordinoitu monia alueen ulkomaalaisprojekteja. Yhdistyksen organisaatiota ei ole muutettu vuonna 2012, niinpä hallituksessa yhä edelleen on suomalaisia ja ulkomaalaisia. Eri kieliryhmillä on siinä omat vastuuhenkilönsä, joiden kanssa yhdistys vastaa kyseisen ryhmän toiminnasta.

V YHDISTYKSEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO

Yhdistys on järjestänyt kevät- ja syyskokouksen, joissa on käsitelty sääntömääräiset asiat ja
suunniteltu tulevaisuutta. Hallituksen kokouksia on pidetty ja näiden lisäksi syys- ja kevätkokous. Myös eri kansallisuudet ovat pitäneet omia kokouksiaan ja yhdistyksen toimistossa on kokoonnuttu usein pienissä ryhmissä erilaisten ongelmien ratkaisemiksi. Hallituksen puheenjohtajana vuonna 2012 on jatkanut albanialainen opettaja Harun Osmani. Toisena puheenjohtajana, joka vastaa erityisesti neuvonta- ja kriisipisteen toiminnasta, on toiminut opettaja, toimittaja Mohedin Al Aswad. Sihteeriksi valittiin Burhan Hamdon ja rahastonhoitajaksi Eila Järvinen. Muut vuonna 2012 toimineet hallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat Ibtisam Yusuf Haibeh, Basil Eneh, Anja Meri, Larissa de Roberti, Taisto Mäntynen, Kiamars Baghbani, Jyrki Paalijärvi,Kari Hokkanen, Eila Vuorela,VeiniVuorela, Jean Bitar, Aurora Hamadon, Shahla Negahdari, Rebwar Karimi, Housam Hamadon ja Mona Abdelgadir.

Yhdistyksen kotisivu löytyy osoitteesta www.hakunila.org. Sieltä löytyy lisätietoja, kuvia ja
selostuksia toiminnasta ja tapahtumista. Sitä kautta olemme saaneet paljon yhteydenottoja. Viime vuonna avasimme myös Facebook-sivun.

LOPPULAUSE
Yhdistys on toiminut vuonna 2012 monissa eri asioissa, mutta keskeisempiä tehtäviä ovat olleet neuvonta- ja kriisipisteen, Länsimäen toimintakeskuksen ja Hakunilan toiminnan kehittäminen ja KOTO-projekti. Toiminnan pääpaino on ollut neuvonnassa ja yhteyksien luomisessa, että maahanmuuttajat vähitellen pystyisivät osallistumaan täysivaltaisina ihmisinä suomalaiseen yhteiskuntaan. Integraatiota on edistetty mm. tarjoamalla suomen kielen ja muiden taitojen opetusta. Meillä on myös jatkuvasti harjoittelijoita tutustumassa työelämään. He antavat toimintaan oman lisänsä ja omien oppilaitostensa tuen toiminnallemme. Työvoimatoimiston kautta on saatu myös työllistettyjä ja työelämään perehdytettäviä henkilöitä, joiden avulla työstä on tehty suuri osa. Yhdistys kehittää toimintaansa ja etsii aktiivisesti yhä uusia toimintatapoja.

Perheiden tukeminen, kulttuuri-, koulutus- ja kerhotoiminta sekä useat kuvataidenäyttelyt ovat muodostaneet erityisesti Länsimäen toimipisteen rungon. Monikulttuurisuus, rasismin vastustaminen ja maahanmuuttajien hyvinvointi ovat toimintamme pääperiaatteita.