TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2013

I YLEISTÄ

Toiminnan yleistavoite

Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen tavoite on parantaa Vantaan ja pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien asemaa ja auttaa heitä kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tavoitteena on myös suomalaisten ja ulkomaalaisten yhteistoiminnan lisääminen. Erityisesti Hakunilan alueella olemme pyrkineet tavoittamaan kaikki suurimmat kieliryhmät mukaan toimintaan, joka onkin onnistunut, vaikka alueella asuu monia eri kansallisuuksia. Tärkein tavoite on vuosia ollut ulkomaalaisten neuvonta, kotouttaminen ja tukeminen kriisitilanteissa. Yhdistys on myös esitellyt vieraita kulttuureja rasismin poistamiseksi. Rasisminvastainen toiminta on kuulunut alusta asti ohjelmaamme. Ulkomaalaisten naisten ja lasten asemaa on parannettu. Yhdistys on myös halunnut luoda yhteistyöverkoston erilaisten ulkomaalaisten asemaa parantamaan pyrkivien tahojen kanssa. Yhdistys on halunnut tiedottaa myös Internetin ja Facebookin kautta ja haluaa hyödyntää uusia tiedonvälitystapoja.
Toimintamme on tukenut myös senioreja, Seniorien pysäkki Länsimäessä on toiminut vuosina 2006–2008. Toiminta on jatkunut sen jälkeen lähinnä venäjänkielisten seniorien toimintana, jota on vetänyt Larisa de Roberti. Länsimäessä oleva toimitila on mahdollistanut myös taidenäyttelyjen ja muiden tilaisuuksien järjestämisen.

Yhdistys on monikulttuurinen ja sen jäsenet edustavat eri uskontoja ja yhdistyksemme on luonut uskontojen välistä vuoropuhelua. Yksi päämääristämme on poistaa eri kansojen ja kulttuurien välisiä kommunikaation esteitä ja sovitella vaikeissakin ristiriidoissa erilaisia näkökantoja.

Yhdistyksen toimintaympäristön kehittyminen

Neuvontatoimistomme sijaitsee Hakunilan Huollon tiloissa keskeisellä paikalla Hakunilassa, jonka asukkaista n. 20 % on ulkomaalaisia. Oma toimisto on mahdollistanut neuvontatoiminnan. Neuvontapiste on alueen kaiken ulkomaalaistoiminnan keskuspaikka, josta voidaan ohjata ulkomaalaisia edelleen ja auttaa heitä etsimään kaikkea mitä he tarvitsevat. Hakunila ympäristönä on vuosia sitten ollut levoton, mutta ulkomaalaisten ja viranomaisten aktiivisuus on korjannut tilannetta. Olemme osallistuneet aktiivisesti alueen kehittämisprosessiin ja turvallisuustalkoisiin ja olleet niiden osalta monikulttuurisuuden asiantuntijoina. Pahimmat ristiriidat eri väestöryhmien välillä ovat vähentyneet. Olemme keskittyneet neuvontapalveluiden laadun ja määrän lisäämiseen ja kotouttamisen kehittämiseen. Neuvontapiste on palvellut koko pääkaupunkiseutua ja asiakkaita on ollut myös muualta Suomesta. Yhdistyksellä on projekteja koko pääkaupunkiseudulla ja sen toimintaympäristö on laajentunut jatkuvasti.

Yhdistyksellä on Länsimäessä toimitila, jossa oli vuonna 2013 tarjolla neuvontaa ja koulutusta, mm. suomen kielen ja ATK:n opetusta ja kotitalous- ja ompelukursseja. Se on ollut samalla yhdistyksemme toimintakeskus, jossa järjestetään säännöllisesti taidenäyttelyitä ja muita tapahtumia. Siellä toimivat lasten taidekerhot ja siellä oli maahanmuuttajanaisten toimintaa. Siellä toimi myös venäjänkielinen sunnuntaipiiri Larissa de Robertin johdolla. Venäjänkielistä neuvontaa oli tarjolla tiistaisin.

Katsaus yhdistyksen jäsenmäärään, toimintaan ja talouteen

Yhdistyksen jäsenmäärä on vähän lisääntynyt vuonna 2013. Yhdistyksessä on aktiivisesti toimivia eri kulttuurien ryhmiä ja mukana on ihmisiä monista kieliryhmistä. Yhdistyksen toiminnan keskeinen alue on ollut neuvonnan edelleen kehittäminen ja vuonna 2012 aloitettu Euroopan pakolaisrahaston tukema kotouttamisprojekti, joka jatkui koko vuoden 2013 ajan.
Vuonna 2011 alkoi Hakunilassa HakuVerkon toiminta ja World Design Capital – hanke, joihin menimme mukaan. Näissä hankkeissa pyrittiin lisäämään osallistumista ja ympäristön hallintaa.
Vuonna 2012 alkoi Kiamars Baghbanin johdolla maahanmuuttajien rikoksia selvittelevä ja rikollisuuden torjuntakeinoja etsivä projekti, jota tukee Rikoksentorjuntaneuvosto.

Neuvontaa on järjestetty Hakunilassa ja Länsimäessä ja puhelinneuvonta on ollut aktiivista. Sen lisäksi on järjestetty koulutusta, kerhoja ja yleisötilaisuuksia myös suomalaisten kanssa. Yhdistys on osallistunut kaupungin ja järjestöjen yhteisiin tapahtumiin. Yhdistyksellä on laaja yhteistyöverkosto ja se on osallistunut ulkomaalaisten toiminnan organisoimiseen Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla. Se on osa rasisminvastaista verkostoa. Yhdistyksen talous on perustunut ensisijaisesti RAY:n, Euroopan Pakolaisrahaston ja Vantaan kaupungin avustuksiin, mutta myös Opetusministeriö, Rikoksentorjuntaneuvosto ja monet muut tahot ovat avustaneet yhdistystämme.

Yhdistyksen toiminta on neuvonnan ja kotouttamisen lisäksi sisältänyt naisten- ja lastenkerhoja, seniorien toimintaa, kulttuuritapahtumia, luentoja ja seminaareja. Olemme saaneet tukea erilaisiin projekteihin yksityisiltä säätiöiltä, Etelä-Suomen lääninhallitukselta ja Taiteen edistämiskeskukselta. Myös kulttuuriin saadut avustukset on käytetty niin, että neuvontatyö on osa kulttuuritoimintaamme. Neuvojamme ovat usein osallistuneet kulttuuritilaisuuksiin ja niiden kautta olemme saaneet uusia asiakkaita. Tilaisuudet ovat myös hyvä tapa integroida maahanmuuttajia suomalaiseen yhteiskuntaan, koska niihin osallistuu paljon suomalaisia, joiden kautta on mahdollista päästä mukaan yhteiskunnan eri toimintoihin. Varsinaista neuvontaa rahoittivat RAY:n lisäksi Pakolaisrahasto, Opetusministeriö ja Vantaan kaupunki, jolta saimme vuonna 2013 kumppanuusrahoituksen ja yhdistyksemme kuuluu Vantaalla yhteiskunnallisesti merkittävien järjestöjen joukkoon.

RAY:n avustusta saimme kokopäivätoimisen, neljällä eri kielellä (suomi, englanti, arabia, turkki) palvelevan yhdistyksen toiminnanjohtajan-neuvojan ja hänen toimipisteensä kuluihin. Toiminnanjohtaja Burhan Hamdonin lisäksi neuvontaa antoivat Harun Osmani, Mohedin al Aswad, Larissa de Roberti, Housam Hamadon, Aurora Hamadon, Mona Abdelgadir, Ibtisam Haibeh ja Eila Järvinen ja satunnaisesti muut. Neuvontaa oli tarjolla sekä Hakunilan että Länsimäen toimipisteissä. Länsimäessä ja Hakunilassa työskentelivät KOTO-hankkeen puitteissa vuonna 2013 Mona Abdelgadir, Ibtisam Haibeh ja Aurora Hamadon.

Larisa de Roberti on vastannut yhdistyksen venäjänkielisestä neuvonnasta ja kulttuuritoiminnasta. Venäjänkielistä neuvontaa on ollut kerran viikossa ja sunnuntaisin Larisa on järjestänyt kulttuuritilaisuuksia ja lisäksi useita taidenäyttelyitä. Larisa on myös hoitanut liikuntahankkeita, mm. Kunnossa kaiken ikää –projektia. Länsimäessä ja Hakunilassa jatkui myös seniorien toiminta Larisa de Robertin johdolla.

Yhdistyksessä saa neuvontaa edellä mainittujen kielten lisäksi mm. saksan, ruotsin, viron, bulgarian, romanian, tshetshenian, venäjän, albanian, serbokroatian, kurdin, farsin, somalian ja ibon kielillä. Projekteissa ja kerhoissa on ollut ohjaajia ja muita työntekijöitä, joille on maksettu tuntipalkkaa. Vapaaehtoistyöntekijät, joita on ollut vuonna 2013 säännöllisesti mukana n. 60, ovat olleet merkittävä taloudellinen tekijä. Lisäksi oli paljon tilapäisiä vapaaehtoistyöntekijöitä.

II TOIMINNAN TÄRKEIMMÄT TULOSALUEET

Tavoitteet ja aikaansaannokset

Yhdistys sai toimitilan käyttöönsä vuoden 2001 alusta ja tavoitteena oli neuvonta- ja kriisipisteen toiminnan käynnistäminen palkatun neuvontatyöntekijän ja vapaaehtoisten työntekijöiden turvin. Pyrkimyksenä oli myös luoda yhteistyöverkosto ja tietopankki ulkomaalaisten käyttöön. Neuvontapisteen toiminta haluttiin suunnata myös suomalaisille rasismin vähentämiseksi alueelta.

Länsimäen toimintakeskusta kehitettiin edelleen vuonna 2013. Siellä laajennettiin erityisesti pakolaisnaisten kotouttamista ja koulutusta. Se sisälsi mm. suomen kielen opetusta, liikuntaa, kotitalousneuvontaa, käsitöiden opetusta, vertaistukitoimintaa, lasten kasvatukseen liittyvää neuvontaa ja toimintaa lapsille. Mona Abdelgadir veti naisten ryhmiä, joissa käsiteltiin perheiden ongelmia. Länsimäessä ja Hakunilassa oli seniorien toimintaa Larissa de Robertin johdolla. Tavoitteena oli pakolaisten kotouttaminen ja seniorien tukeminen.

Länsimäen toimintakeskuksen yksi tavoite on ollut kulttuuritoiminnan, mm. näyttelyiden ja juhlien, avulla kehittää alueen kulttuuria ja samalla edistää maahanmuuttajien integraatiota. Siellä on vietetty eri kulttuurien juhlia ja järjestetty lapsille omaa ohjelmaa. Tavoitteena oli kohtaamispaikan kehittäminen ja osallistumisen lisääminen. Tilassa on pyritty tekemään mahdolliseksi eri kansallisuuksien kohtaaminen ja suomalaisten ja maahanmuuttajien yhteinen toiminta. Vuonna 2012 aloitti Länsimäessä ja Hakunilassa KOTO-hanke. Länsimäen toimintakeskus remontoitiin vuonna 2013. Sinne saatiin erillinen keittiö ja toimisto. Tilaa kunnostettiin myös muuten.

Neuvonta- ja kriisipisteen perustaminen onnistui helmikuussa vuonna 2001. Yhdistys palkkasi sosiologi Burhan Hamdonin toiminnanjohtajaksi ja vastaamaan neuvontapisteen toiminnasta. Hänellä oli paljon kokemusta monikulttuurisesta työstä, joten neuvontatyön käynnistäminen ja edelleen ylläpitäminen on sujunut häneltä mallikkaasti. Hän on luonut yhdessä yhdistyksen muiden toimijoiden kanssa yhteistyöverkoston ja yhdistys on osallistunut Vantaan ja pääkaupunkiseudun erilaisiin hankkeisiin, joiden avulla parannetaan ulkomaalaisten asemaa.

Neuvontapisteellä on ollut paljon asiakkaita ja toiminta on ollut koko ajan kasvussa. Vuonna 2013 järjestimme neuvontaa Hakunilan lisäksi Länsimäessä. Puhelinneuvojat olivat aina tavoitettavissa. Neuvontaa tarjottiin myös sähköpostin kautta. Neuvontapiste toimi entiseen tapaan maahanmuuttajien tukipisteenä mitä erilaisimmissa asioissa. Neuvontapisteessä työskentelevä toiminnanjohtaja on osallistunut moniin Vantaan ja pääkaupunkiseudun hankkeisiin, joiden tarkoituksena on ollut maahanmuuttajien integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhdistyksemme neuvontaa ovat käyttäneet hyväkseen myös pienemmät maahanmuuttajien yhdistykset. Olemme tukeneet muita yhdistyksiä tekemällä hakemuksia, neuvomalla rahoitus- ja toimintakysymyksissä ja tarjoamalla tiloja käyttöön Länsimäen toimintakeskuksestamme.

Burhan Hamdon osallistui vuonna 2013 CIMO:n erilaisiin työpajoihin. Hän on myös osallistunut aktiivisesti muuhun maahanmuuttajien ja viranomaisten yhteistyöhön. Yhdistys teki yhteistyötä Vantaan Osallisena Suomessa – hankkeen ja Sportia-liikuntahankkeen kanssa. Burhan Hamdon osallistui RAY:n viestintäpäivään, ELY-keskuksen info-tilaisuuteen, HYVIS-seminaariin Heurekassa, Sisäasiainministeriön syrjintäseminaariin, Sarab:in 50-vuotis-juhlaseminaariin, Syyria-tilaisuuksiin ja vuonna 2013 Burhan Hamdon oli maaliskuusta kesäkuuhun Vantaan monikulttuurisuusasiain päällikön sijaisena. Hän oli mukana myös FIMU:n ja Liikkukaa ry:n tilaisuuksissa. Myös KOTO-projektin työntekijät osallistuivat erilaisiin seminaareihin.

Yhdistyksemme puheenjohtaja Harun Osmani sai vuonna 2013 Kulttuuriseppä-palkinnon Vantaan kaupungilta. Palkinto ojennettiin hänelle monikulttuurisessa itsenäisyyspäivän juhlassa. Yhdistyksemme varapuheenjohtaja, arabianopettaja Mohedin Al-Aswad palkittiin Opinavain-kilpailussa Arabian apulaiset – sanastoprojektista.

TV 2 järjesti ohjelmaa Länsimäessä kesällä 2012. Siellä tehtiin Sissipuutarhurit – ohjelmaa, jonka tarkoitus oli luoda alueen asukkaiden kanssa viihtyisää ympäristöä. Ohjelma esitettiin televisiossa kesäkuussa 2013.

Yhdistyksen hallituksen jäsen Taisto Mäntynen toimi kaupunginhallituksessa. Lautakunnissa ja Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnassa toimi Harun Osmani, joka oli myös varavaltuutettu. Yhdistyksellä on ollut aktiivinen rooli alueen Safety-ryhmässä , jossa on mukana mm. poliisitoimi. Burhan Hamdon on ollut vakituinen jäsen alueen turvallisuusryhmässä. Osallistuimme Hakuverkon toimintaan, joka oli osa World Design Capital – ohjelmaa.

KOTO-hanke

Yhdistyksellä alkoi kesäkuussa 2012 Euroopan Pakolaisrahaston KOTO-hanke, joka tarjoaa tukea ja neuvontaa pakolaistaustaisille perheille ja naisille. Se tähtää tietojen ja taitojen lisääntymiseen. Se tarjoaa vertaistukea ja toimintaa. Se tutustuttaa lähiympäristöön ja pääkaupunkiseudun kulttuuritarjontaan. Se kotouttaa osallistujia suomalaiseen yhteiskuntaan. Kesällä 2013 projekti jatkui KOTO 2 – nimellä ja siinä korostettiin erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia pakolaisia.

KOTO 2 on Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen hallinnoima hanke. Euroopan unionin pakolais-rahasto rahoittaa hanketta. Sitä rahoittavat myös RAY ja Vantaan kaupunki. Se jatkuu vuoden 2014 kesäkuuhun. Hankkeessa tietotasoa on parannettu ATK-opetuksen ja suomen kielen opetuksen avulla. Ympäristön tuntemusta on kartutettu retkien avulla. Eri alojen neuvontaa ja koulutusta on järjestetty ja ohjattu asiakkaita osallistumaan tilaisuuksiin, jotka lisäävät tietoa.
Paikallisen väestön kanssa on tavattu päiväkahvien, avajaisten ja näyttelyiden merkeissä. Paikalliset opettajat, virkamiehet ja naapurit ovat vierailleet naisten ryhmissä.

Perheneuvontaa on ollut saatavissa Länsimäen toimintakeskuksessa päivittäin ja Hakunilassa kaksi kertaa viikossa. Lisäksi on tarjottu neuvontaa puhelimen ja sähköpostin kautta.
Vertaistukiryhmien ja terveydenhuoltohenkilöstön vierailujen avulla on kohennettu terveyttä. Vertaistukiryhmiä on kokoontunut Hakunilassa ja Länsimäessä yhteensä neljä ja lisäksi erilaisia ryhmiä on kokoontunut harrastusten merkeissä. Nissaksen asukaspuistossa ovat kokoontuneet viikoittain albaaniperheet.

Hakunilassa on toiminut yksi suomen kielen opetusryhmä 3 tuntia viikossa opettaja Eija Kainulaisen johdolla. Länsimäessä suomen kielen opetus on tapahtunut UN-women -järjestön kanssa yhteistyössä ja toista opetusryhmää on vetänyt opettaja Eija Kainulainen.

Suomen kulttuurin ja yhteiskunnan toiminnan opetusta on tarjottu naisten ryhmille Länsimäen toimintakeskuksessa. Vieraita on käynyt mm. terveys- ja liikuntapalveluista, poliisista, pelastuslaitokselta, kotouttamisprojekteista, oppilaitoksista ja paikalliset naiset ovat tarjonneet tietojaan ja taitojaan mm. ruuanlaiton, käsityön, suomalaisten tapojen ja puutarhanhoidon alalta. Ompelua ja eri ruokakulttuureja on opiskeltu kerran viikossa 3-4 tuntia vaihtuvan vapaaehtoisen opettajan johdolla. ATK-opetusta on annettu päivittäin keskimäärin kolmelle henkilölle.

Opintoretkiä museoihin, tehtaille, luontoon, tapahtumiin on järjestetty yhteensä 10.
Retkiä tehtiin Helsingin kaupunginmuseoon, Talvipuutarhaan, Eduskuntaan, Pasilan kirjastoon, EU-toimistoon, Kiasmaan, kohtaamispaikka Kafnettiin, Suomenlinnaan, Korkeasaareen, Ratikkamuseoon, Lasten kaupunkiin ja osallistuttiin Järjestöfoorumin tilaisuuteen ja seurakuntayhtymän järjestämään kristityt ja muslimit – tapahtumaan Tikkurilassa. Oltiin mukana Rasismista vapaa Vantaa – päivässä. Retkillä oli mukana 10–30 henkilöä yhdellä kerralla.
Arabian kielen opintoryhmä aloitti toimintansa loppuvuodesta 2012 ja jatkoi vuonna 2013 vapaaehtoisvoimin. Projektissa on myös harrastettu uintia ja muuta liikuntaa.

Perheneuvonta-aikoja on ollut tarjolla Länsimäessä virallisesti neljä tuntia viikossa, mutta Abdelgadir on ollut tavoitettavissa päivittäin ja hän neuvoi n. kuutta asiakas viikossa 2-3 tuntia kerrallaan. Aurora Hamadon neuvoi myös n. kuutta asiakasta viikossa. Ibtisam Haibeh antoi neuvontaa Hakunilan neuvontapisteessä.

Vertaistukiryhmiä on kokoontunut kaksi Hakunilassa viikoittain. Siihen on osallistunut keskimäärin 12 naista illassa ja lisäksi mukana on ollut lapsia. Länsimäessä on kokoontunut 3 vertaistukiryhmää ja lisäksi ovat toimineet käsityökerho ja ruokakerho, jotka toimivat myös vertaistukiryhminä. Länsimäen perjantai-illan ryhmään on osallistunut kerralla 20–30 naista ja saman verran lapsia. Äitien ja lasten toinen vertaistukiryhmä on kokoontunut maanantaisin ja silloin on myös tarjottu päiväkahvit kaikille naisille ja kolmas naisten ryhmä kokoontui perjantai-aamupäivisin. Käsityö- ja ruokakerhot kokoontuivat kerran viikossa 3-4 tuntia kerralla. Kevätkaudella albaniankielinen vertaistukiryhmä kokoontui Nissaksessa asukaspuistossa. Sairaalassa ja kodeissa on käyty tapaamassa sairastuneita tai apua tarvitsevia henkilöitä.

Länsimäen toimintakeskus on ollut avoinna joka päivä ja siellä on käyty vapaasti keskustelemassa yhdessä ja neuvojien kanssa.
Burhan Hamdon ja Eila Järvinen esittelivät KOTO-projektin hyviä käytäntöjä säätytalolla Sisäasiainministeriön seminaarissa.

III TOIMINNAN MUUT TULOSALUEET

Tavoitteet ja aikaansaannokset

Yhdistyksemme yksi toimintamuoto ovat monikulttuuriset tilaisuudet ja maahanmuuttajille suunnattu opetus- ja kerhotoiminta. Tavoitteena on ollut luoda Hakunilan alueesta ja Vantaasta yhteisö, jossa vähemmistöt otetaan vastaan rikkautena ja monikulttuurisuudesta seuraavat ongelmat käsitellään yhdessä vähitellen erilaisuudesta johtuvia särmiä poistaen. Ajan myötä toimintamme on laajentunut uusille alueille. Yhtenä tavoitteena on ollut toiminnan näkyvyyden lisääminen ja yhteistyöverkoston laajentaminen.

Vuonna 20123meillä oli seuraavaa ohjelmaa:

1. Osallistuimme Rasismivapaa Vantaa – tilaisuuteen Tikkurilassa.
2. Osallistuimme naistenpäivän juhlaan Vernissassa.
3. Osallistuimme romanien kansallispäivän tapahtumiin ja järjestimme romanikulttuurin illan Hakunilan päiväkeskuksessa.
4. Osallistuimme Maailmankylä-tapahtumaan Kaisaniemen puistossa.
5. Järjestimme "Perhe-elämää Itämailla" – tilaisuuden Hakunilan päiväkeskuksessa.
6. Osallistuimme Vantaan kaupungin juhlaan Hakunilan kartanossa.
7. Osallistuimme SAVE-seminaariin "Arabit Suomessa" Helsingissä.
8. Osallistuimme Laurin elojuhliin Pyhän Laurin kirkolla.
9. Osallistuimme Jean Bitarin elokuvan ensi-illan järjestämiseen Lumossa Korsossa.
10. Seiskatori yhteistyössä Länsimäen koulun kanssa yhteistyössä.
11. Järjestimme afgaanikulttuurin illan Hakunilassa.
12. Järjestimme KOTO-hankkeen loppuseminaarin STOA:ssa.
13. Järjestimme Egyptin kulttuurin illan.
14. Osallistuimme Lasten oikeuksien päivän tapahtumiin.
15. Osallistuimme STOA:n joulubasaariin.
16. Osallistuimme Hakunila -päivän tapahtumiin Hakunilan ostoskeskuksessa.
17. Osallistuimme Maahanmuuttajafoorumin tilaisuuteen Tikkurilassa Vantaan kaupungintalolla.
18. Eid-juhla pidettiin Hakunilan päiväkeskuksessa ja Länsimäen toimintakeskuksessa. Ohjelmaa oli lähinnä lapsille.
19. Osallistuimme Hevoshaan koulun tapahtumiin.
20. Osallistuimme Myyrmäen Syysbasaariin.
21. Järjestimme monikulttuurisen Itsenäisyyspäivän juhlan Tikkurilan lukiossa.
22. Osallistuimme Kartanon jouluun Hakunilassa.
23. Joulumyyjäiset Länsimäessä.
24. Joulun alla järjestimme joulunajan juhlan lapsille Länsimäen toimintakeskuksessa.

Lisäksi Länsimäen kansainvälisessä toimintakeskuksessamme järjestimme mm. seuraavat taidenäyttelyt:

Lasten taidenäyttely.

1. Opiskelija Lamis Hamadonin valokuvanäyttely.
2. Taiteilija Johanna Uusitalon kuvituksia – näyttely.
3. Taidemaalari Mark Langbeinin grafiikka- ja maalausnäyttely.
4. Taidemaalari Asta Niemistön maalausten näyttely.
5. Taiteilija Galina Rakhimova-Kinnarin taidenäyttely.
6. Taidemaalari Vaharsolt Balatkhanovin näyttely.
7. Taiteilija Liisa mäen näyttely "Jumaluuksia Meksikosta ja muualta".

Kulttuuri-iltamme ja näyttelymme ovat tulleet tutuiksi alueellamme, joten yleisöä on riittänyt kaikkiin tilaisuuksiin. Tiedottaminen ei ollut aina helppoa, koska maksuttomia mainoksia ei aina saa esim. Vantaan sanomiin ja maksulliseen tiedottamiseen ei ole ollut varaa. Tiedotimme kotisivumme, järjestöjen ja Vantaan kaupungin sivujen kautta lehtien lisäksi. Käytimme tiedottamiseen myös sähköpostia.

Kulttuuritapahtumia tukivat erityisesti Vantaan kaupunki, TAIKE, säätiöt ja Opetusministeriö.

Muu toiminta vuonna 2013

Ulkomaalaisille lapsille ja naisille oli tarjolla koulutusta ja kulttuuriohjelmaa. Kerhotoimintaa on järjestetty monen eri kieliryhmän lapsille. Koulujen kanssa on tehty yhteistyötä, mm. käyty puhumassa eri aiheista. Yhdistyksellä oli myös monikulttuurinen tyttökerho ja tanssikerho Hakunilan nuorisotilassa ja Länsimäessä oli kuvataidekerhoja, läksypiiri ja nuorten toimintaa Vantaan kaupungin nuorten avustuksen turvin. Siellä koulutettiin nuoria myös työn ja opintojen hakuun. Länsimäen toimintakeskuksessa ja Hakunilan neuvontatoimistossa oli kesällä 2013 palkattuina viisi nuorta Vantaan kaupungin kesäsetelin tuella. Taideopetus ja eri kulttuurien kerhot on järjestetty Valtion kirjallisuustoimikunnan, Taiteen edistämiskeskuksen, 7:nde Mars Fonden – säätiön, Opetusministeriön ja Uudenmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskuksen tuella.

Yhdistyksen rasisminvastainen toiminta perustuu ennen muuta palvelujen tarjoamiseen maahanmuuttajille, oikean tiedon levittämiseen ja eri kulttuurien välisten kontaktien luomiseen. Tämä tehtävä luontuu hyvin yhdistykselle, jossa toimii useita eri kansallisuuksia.

Yhdistystä johtaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 8-10 varsinaista jäsentä sekä 8-10 varajäsentä. Varajäsenillä on aina oikeus osallistua hallituksen kokouksiin. Myös muut kiinnostuneet saavat tulla niihin. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi vuonna 2013 opettaja Harun Osmani ja varapuheenjohtajana opettaja Mohedin Al Aswad. Hallituksessa oli iranilaisten, albaanien, bulgaarien, romanialaisten, nigerialaisten, kurdien, sudanilaisten, somalialaisten, venäläisten, arabien, tshetsheenien ja suomalaisten edustajia. Muodollisen hallituksen toiminnan lisäksi yhdistyksessä on sovittu niin, että kunkin kulttuurin edustajat voivat hoitaa oman ryhmänsä toimintaa, esim. kerhoja ja kulttuuri-iltoja. Tarkoitus on auttaa kaikkia toimimaan oman kansallisuusryhmänsä tapaan, mutta yhteistyössä muiden kanssa.

IV TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Yhdistys on muuttanut jo vuosia sitten toimintaansa kulttuurijärjestöstä neuvontajärjestön suuntaan. Kulttuuritoiminnassa saadut kontaktit ovat olleet apuna myös neuvontapisteen toiminnassa. Neuvonta- ja kriisipiste on vuosia ollut tärkeä tulosalue, koska se vastaa maahanmuuttajien vaikeimpiin ongelmiin, kuten työttömyyteen, koulutusongelmiin ja vaikeuksiin sopeutua. Vuonna 2013 neuvontapiste oli edelleen suosittu ja sen toiminta kehittyi kokemuksen myötä. Sinne myös osattiin tulla entistä paremmin, koska se on tullut tutuksi alueen asukkaille. Monet asiakkaiden kysymyksistä olivat jo ennestään tuttuja ja niihin osattiin vastata entistä paremmin. Neuvontapisteeseen käytiin tutustumassa oppilaitoksista, muista neuvontapisteistä ja organisaatioista. Meillä oli mahdollisuus tutustuttaa kävijöitä toimintaamme ja neuvontapisteemme toimintamalliin.

Länsimäen toimintakeskuksen toiminta kohdistui ennen muuta naisten, lasten ja perheiden toiminnan suuntaan vuonna 2013 ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien pakolaisten kotouttamiseen ja kotouttamisen haasteisiin. Länsimäen toimintaa kehitettiin ja laajennettiin ja tila remontoitiin. Toimintaa oli joka arkipäivä ja se sisälsi koulutusta, neuvontaa ja yhdessäoloa. Länsimäessä ja Hakunilassa toimineen KOTO 2- projektin vetäjinä toimivat Mona Abdelgadir, diplomi-insinööri Aurora Hamadon, kerhonohjaaja Ibtisam Haibeh ja heidän kanssaan työskenteli harjoittelijoita ja osa-aikaisia työntekijöitä.

Omat toimipisteet ovat auttaneet kehittämään muutakin toimintaa, koska omat tilat koneineen ovat muodostuneet ulkomaalaisten toiminnan tukikohdiksi, joissa käydään hoitamassa asioita ja samalla löydetään tapoja osallistua ympäröivän yhteiskunnan toimintaan. Toimipisteistämme käsin on koordinoitu monia alueen ulkomaalaisprojekteja. Yhdistyksen organisaatiota ei ole muutettu vuonna 2013. Yhdistyksen hallituksessa on sekä suomalaisia että ulkomaalaisia. Eri kieliryhmillä on siinä omat vastuuhenkilönsä, joiden kanssa yhdistys vastaa kyseisen ryhmän toiminnasta.

V YHDISTYKSEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO

Yhdistys on järjestänyt kevät- ja syyskokouksen, joissa on käsitelty sääntömääräiset asiat ja
suunniteltu tulevaisuutta. Hallituksen kokouksia on pidetty neljä ja näiden lisäksi syys- ja kevätkokous. Myös eri kansallisuudet ovat pitäneet omia kokouksiaan ja yhdistyksen toimistossa on kokoonnuttu usein pienissä ryhmissä erilaisten ongelmien ratkaisemiksi. Hallituksen puheenjohtajana vuonna 2013 on jatkanut albanialainen opettaja Harun Osmani. Toisena puheenjohtajana, joka vastaa erityisesti neuvonta- ja kriisipisteen toiminnasta, on toiminut opettaja, toimittaja Mohedin Al Aswad. Sihteeriksi valittiin Burhan Hamdon ja rahastonhoitajaksi Eila Järvinen. Muut vuonna 2013 toimineet hallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat Ibtisam Yusuf Haibeh, Basil Eneh, Anja Meri, Larissa de Roberti, , Taisto Mäntynen, Kiamars Baghbani, Jyrki Paalijärvi, Kari Hokkanen, Eila Vuorela,VeiniVuorela, Jean Bitar, Aurora Hamadon, Rebwar Karimi, Housam Hamadon, Vaharsolt Balatkhanov ja Mona Abdelgadir.

Yhdistyksen kotisivu löytyy osoitteesta www.hakunila.org. Sieltä löytyy lisätietoja, kuvia ja
selostuksia toiminnasta ja tapahtumista. Sitä kautta olemme saaneet paljon yhteydenottoja. Viime vuonna avasimme myös Facebook-sivun.

LOPPULAUSE
Yhdistys on toiminut vuonna 2013 monissa eri asioissa, mutta keskeisempiä tehtäviä ovat olleet neuvonta- ja kriisipisteen, Länsimäen toimintakeskuksen ja Hakunilan toiminnan kehittäminen ja KOTO-projekti. Toiminnan pääpaino on ollut neuvonnassa, kotouttamisessa ja yhteyksien luomisessa, että maahanmuuttajat vähitellen pystyisivät osallistumaan täysivaltaisina ihmisinä suomalaiseen yhteiskuntaan. Integraatiota on edistetty mm. tarjoamalla suomen kielen ja muiden taitojen opetusta. Meillä on myös jatkuvasti harjoittelijoita tutustumassa työelämään. He antavat toimintaan oman lisänsä ja omien oppilaitostensa tuen toiminnallemme. Työvoimatoimiston kautta on saatu myös työllistettyjä ja työelämään perehdytettäviä henkilöitä, joiden avulla työstä on tehty suuri osa. Yhdistys kehittää toimintaansa ja etsii aktiivisesti yhä uusia toimintatapoja.

Perheiden tukeminen, kulttuuri-, koulutus- ja kerhotoiminta sekä useat kuvataidenäyttelyt ovat muodostaneet toiminnan rungon. Monikulttuurisuus, rasismin vastustaminen ja maahanmuuttajien hyvinvointi ovat toimintamme pääperiaatteita.