TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2011

I YLEISTÄ

Toiminnan yleistavoite

Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen tavoite on parantaa Vantaan ja pääkaupunkiseudun
maahanmuuttajien asemaa ja auttaa heitä kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan.
Tavoitteena on myös suomalaisten ja ulkomaalaisten yhteistoiminnan lisääminen. Erityisesti
Hakunilan alueella olemme pyrkineet tavoittamaan kaikki eri kieliryhmät mukaan
toimintaan, joka onkin onnistunut, vaikka alueella asuu monia eri kansallisuuksia.
Tärkeimmäksi tavoitteeksi on vähitellen muodostunut ulkomaalaisten neuvonta ja
tukeminen kriisitilanteissa. Yhdistys on myös esitellyt vieraita kulttuureja
rasismin poistamiseksi. Rasisminvastainen toiminta kuuluu muutenkin
ohjelmaamme. Ulkomaalaisten naisten ja lasten asemaa on parannettu. Yhdistys on
myös halunnut luoda yhteistyöverkoston erilaisten ulkomaalaisten asemaa
parantamaan pyrkivien tahojen kanssa. Yhdistys tiedottaa myös Internetin kautta ja haluaa
hyödyntää uusia tiedonvälitystapoja. Vuonna 2011 yhdistys julkaisi yhden
tiedotuslehden, joka jaettiin Hakunilaan ja Länsimäkeen.

Toimintamme on tukenut myös senioreja, kun seniorien pysäkki Länsimäessä on toiminut vuosina 2006–2008.
Toiminta on jatkunut sen jälkeen lähinnä venäjänkielisten seniorien toimintana,
jota on vapaaehtoisena vetänyt Larisa de Roberti. Länsimäessä oleva toimitila on
mahdollistanut myös taidenäyttelyjen ja muiden tilaisuuksien järjestämisen.

Yhdistys on monikulttuurinen ja sen jäsenet edustavat eri uskontoja ja yhdistyksemme on
luonut uskontojen välistä vuoropuhelua. Yksi päämääristämme on poistaa eri
kansojen ja kulttuurien välisiä kommunikaation esteitä ja sovitella
vaikeissakin ristiriidoissa erilaisia näkökantoja.

Yhdistyksen toimintaympäristön kehittyminen

Neuvontatoimistomme sijaitsee Hakunilan Huollon tiloissa keskeisellä paikalla Hakunilassa, jonka
asukkaista n. 20 % on ulkomaalaisia. Oma toimisto on mahdollistanut
neuvontatoiminnan. Neuvontapiste on alueen kaiken ulkomaalaistoiminnan
keskuspaikka, josta voidaan ohjata ulkomaalaisia edelleen ja auttaa heitä
etsimään kaikkea mitä he tarvitsevat. Hakunila ympäristönä on vuosia sitten
ollut levoton, mutta ulkomaalaisten ja viranomaisten aktiivisuus on korjannut
tilannetta. Olemme osallistuneet aktiivisesti alueen kehittämisprosessiin ja
turvallisuustalkoisiin ja olleet niiden osalta monikulttuurisuuden
asiantuntijoina. Pahimmat ristiriidat eri väestöryhmien välillä ovat
vähentyneet. Olemme keskittyneet neuvontapalveluiden laadun ja määrän
lisäämiseen. Neuvontapiste on palvellut koko pääkaupunkiseutua ja asiakkaita on
ollut myös muualta Suomesta. Yhdistyksellä on projekteja koko
pääkaupunkiseudulla ja sen toimintaympäristö on laajentunut jatkuvasti.

Yhdistyksellä on Länsimäessä toimitila, jossa oli vuonna 2011 tarjolla neuvontaa ja koulutusta,
mm. suomen kielen ja ATK:n opetusta ja kotitalous- ja ompelukursseja. Se on ollut samalla yhdistyksemme
toimintakeskus, jossa järjestetään säännöllisesti taidenäyttelyitä ja muita
tapahtumia. Siellä toimivat lasten taidekerhot ja siellä oli maahanmuuttajanaisten
toimintaa. Siellä toimi myös venäjänkielinen sunnuntaipiiri Larissa de Robertin johdolla. Venäjänkielistä neuvontaa oli tarjolla
tiistaisin.

Katsaus yhdistyksen jäsenmäärään, toimintaan ja talouteen

Yhdistyksen jäsenmäärä on vähän lisääntynyt vuonna 2011. Yhdistyksessä on aktiivisesti toimivia eri
kulttuurien ryhmiä ja mukana on ihmisiä monista kieliryhmistä. Yhdistyksen
toiminnan keskeinen alue on ollut neuvonnan edelleen kehittäminen. Toinen painopiste vuonna 2011 oli Länsimäen
toimintakeskuksen ohjelma, johon saimme tukea myös "Kokonainen maailma
lähiössä" – projektista, Osaava vanhempi – hankkeesta, Opetusministeriöstä ja
Rikoksentorjuntaneuvostolta.

Vuonna 2011 alkoi Hakunilassa HakuVerkon toiminta ja World Design Capital – hanke, joihin menimme
mukaan. Näissä hankkeissa pyritään lisäämään osallistumista ympäristön hallintaan.

Neuvontaa on järjestetty Hakunilan lisäksi Länsimäessä ja Tikkurilassa ja puhelinneuvonta on
ollut aktiivista. Sen lisäksi on järjestetty koulutusta, kerhoja ja
yleisötilaisuuksia myös suomalaisten kanssa. Yhdistys on osallistunut kaupungin
ja järjestöjen yhteisiin tapahtumiin. Yhdistyksellä on laaja yhteistyöverkosto ja se on
osallistunut ulkomaalaisten toiminnan organisoimiseen Vantaalla ja
pääkaupunkiseudulla. Se on osa rasisminvastaista verkostoa. Yhdistyksen talous
on perustunut ensisijaisesti RAY:n avustukseen, mutta myös Opetusministeriö, Rikoksentorjuntaneuvosto,
Vantaan kaupunki ja monet muut tahot ovat avustaneet yhdistystämme.

Yhdistyksen toiminta on neuvonnan lisäksi sisältänyt naisten- ja
lastenkerhoja, seniorien toimintaa, kulttuuritapahtumia, luentoja ja
seminaareja. Olemme saaneet tukea
erilaisiin projekteihin yksityisiltä säätiöiltä, Etelä-Suomen lääninhallitukselta,
Taiteen keskustoimikunnalta ja Valtion kirjallisuustoimikunnalta. Myös
kulttuuriin saadut avustukset on käytetty niin, että neuvontatyö on osa
kulttuuritoimintaamme. Neuvojamme ovat osallistuneet kulttuuritilaisuuksiin ja
niiden kautta olemme saaneet uusia asiakkaita. Tilaisuudet ovat myös hyvä tapa
integroida maahanmuuttajia suomalaiseen yhteiskuntaan, koska niihin osallistuu
paljon suomalaisia, joiden kautta on mahdollista päästä mukaan yhteiskunnan eri
toimintoihin. Varsinaista neuvontaa rahoittivat RAY:n lisäksi Opetusministeriö,
Rikoksentorjuntaneuvosto, Kokonainen maailma lähiössä -projekti ja Vantaan
kaupunki, jolta saimme viime vuonna päätöksen kumppanuusrahasta ja samalla
yhdistyksemme nostettiin Vantaalla yhteiskunnallisesti merkittävien järjestöjen
joukkoon.

RAY:n avustusta saimme kokopäivätoimisen, neljällä eri kielellä (suomi, englanti, arabia, turkki) palvelevan yhdistyksen toiminnanjohtajan-neuvojan ja hänen toimipisteensä kuluihin. Toiminnanjohtaja Burhan Hamdonin lisäksi neuvontaa antoivat Harun Osmani, Larissa de Roberti, Housam Hamadon, Aurora Hamadon, Mona Abdelgadir, Shahla Negahdari, Ibtisam Haibeh ja Eila Järvinen ja satunnaisesti muut. Neuvontaa oli tarjolla sekä Hakunilan että Länsimäen toimipisteissä. Länsimäessä työskentelivät vuonna 2011 Mona Abdelgadir, Dora Kestilä, Housam Hamadon ja Aurora Hamadon.

Yhdistyksessä saa neuvontaa edellä mainittujen kielten lisäksi mm. saksan, ruotsin, viron, bulgarian, romanian, tshetshenian, venäjän, albanian, serbokroatian, kurdin, farsin, somalian ja ibon kielillä. Projekteissa ja kerhoissa on ollut ohjaajia ja muita työntekijöitä, joille on maksettu tuntipalkkaa. Vapaaehtoistyöntekijät, joita on ollut vuonna 2011 säännöllisesti mukana n. 70, ovat olleet merkittävä taloudellinen tekijä. Lisäksi oli paljon tilapäisiä vapaaehtoistyöntekijöitä.

II TOMINNAN TÄRKEIMMÄT TULOSALUEET

Tavoitteet ja aikaansaannokset

Yhdistys sai toimitilan käyttöönsä vuoden 2001 alusta ja tavoitteena oli
neuvonta- ja kriisipisteen toiminnan käynnistäminen palkatun
neuvontatyöntekijän ja vapaaehtoisten työntekijöiden turvin. Pyrkimyksenä oli
myös luoda yhteistyöverkosto ja tietopankki ulkomaalaisten käyttöön.
Neuvontapisteen toiminta haluttiin suunnata myös suomalaisille rasismin
vähentämiseksi alueelta.

Länsimäen toimintakeskusta kehitettiin edelleen vuonna 2011. Siellä
laajennettiin naisten koulutusta. Se sisälsi mm. suomen kielen opetusta, liikuntaa,
kotitalousneuvontaa, käsitöiden opetusta, vertaistukitoimintaa ja lasten
kasvatukseen liittyvää neuvontaa. Mona Abdelgadir veti naisten
ryhmiä, joissa käsiteltiin perheiden ongelmia. Länsimäessä ja Hakunilassa oli
seniorien toimintaa Larissa de Robertin johdolla. Tavoitteena oli naisten
aktivoiminen ja seniorien tukeminen. Yhteistyötä tehtiin uiden toimijoiden
kanssa mm. äiti-lapsi –toiminnan järjestämisessä.

Länsimäen toimintakeskuksen yksi tavoite on ollut kulttuuritoiminnan,
mm. näyttelyiden ja juhlien, avulla kehittää alueen kulttuuria ja samalla
edistää maahanmuuttajien integraatiota. Näyttelyitä oli kuusi vuonna 2011 ja
niiden avajaisissa on ollut ohjelmaa ja kulttuurien kohtaamisia keskustelujen
merkeissä. Siellä on vietetty eri kulttuurien juhlia ja järjestetty lapsille omaa ohjelmaa. Tavoitteena oli
kohtaamispaikan kehittäminen ja osallistumisen lisääminen. Tilassa on pyritty
tekemään mahdolliseksi eri kansallisuuksien yhteistyö ja suomalaisten ja
maahanmuuttajien yhteinen toiminta.

Neuvonta- ja kriisipisteen perustaminen onnistui helmikuussa vuonna
2001. Yhdistys palkkasi sosiologi Burhan Hamdonin toiminnanjohtajaksi ja
vastaamaan neuvontapisteen toiminnasta. Hänellä oli paljon kokemusta
monikulttuurisesta työstä, joten neuvontatyön käynnistäminen ja edelleen
ylläpitäminen on sujunut häneltä mallikkaasti. Hän on luonut yhdessä yhdistyksen
muiden toimijoiden kanssa yhteistyöverkoston ja yhdistys on osallistunut
Vantaan ja pääkaupunkiseudun erilaisiin hankkeisiin, joiden avulla parannetaan
ulkomaalaisten asemaa.

Neuvontapisteellä on ollut paljon asiakkaita ja toiminta on ollut koko
ajan kasvussa. Vuonna 2011 järjestimme neuvontaa Hakunilan lisäksi Tikkurilassa
ja Länsimäessä. Puhelinneuvojat olivat aina tavoitettavissa. Neuvontaa
tarjottiin myös sähköpostin kautta. Neuvontapiste toimi entiseen tapaan
maahanmuuttajien tukipisteenä mitä erilaisimmissa asioissa. Neuvontapisteessä
työskentelevä toiminnanjohtaja on osallistunut moniin Vantaan ja
pääkaupunkiseudun hankkeisiin, joiden tarkoituksena on ollut maahanmuuttajien
integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhdistyksemme neuvontaa ovat käyttäneet
hyväkseen myös pienemmät maahanmuuttajien yhdistykset. Olemme tukeneet muita
yhdistyksiä tekemällä hakemuksia, neuvomalla rahoitus- ja toimintakysymyksissä
ja tarjoamalla tiloja käyttöön Länsimäen toimintakeskuksestamme.

Burhan Hamdon osallistui vuonna 2011 CIMO:n Youth in Action" – ohjelman
toteuttamiseen ja Liikkukaa ry:n SPIN-projektin konferenssiin Wienissä. Lisäksi hän oli mukana Euroopan
pakolaisjärjestö ECREN:n vuosikokouksessa Brysselissä. Hän on myös osallistunut
aktiivisesti muuhun maahanmuuttajien ja viranomaisten yhteistyöhön. Yhdistys
teki yhteistyötä Vantaan NEO – hankkeen kanssa.
Burhan Hamdon osallistui Hakunilan kirkkoherran videoituihin
haastatteluihin ennen kirkkoherran vaalia. Haastattelut olivat Internetissä
kaikkien nähtävissä. Burhan Hamdon osallistui Itä-Hakkilan eläkeläisten
tapahtumaan.

Järjestimme uiguuri-johtaja Rebiya Kadeerin tapaamisen suomalaisten
viranomaisten, Amnestyn ja Heidi Hautalan kanssa. Hanasaaressa olimme mukana
Intercultural Dialogue –tapahtumassa. Oslossa yhdistyksemme valtuuskunta
vieraili maahanmuuttajaviranomaisten, rasisminvastaisten järjestöjen ja
naisjärjestöjen luona keskustelemassa ja opiskelemassa norjalaisia menetelmiä.

Yhdistys aloitti uuden Balkanin alueen tiedotukseen keskittyvän projektin.
Sitä suunnitteli ja kehitti yhdistyksen harjoittelijana työskennellyt
valtiotieteilijä Dora Kestilä. Dora Kestilä on alun perin bulgarialainen
tutkija, joka on perehtynyt laajasti Balkanin alueen historiaan ja tapahtumiin.

Yhdistyksen hallituksen jäsen Taisto Mäntynen toimi Vantaan valtuustossa
ja kaupunginhallituksessa. Lautakunnissa ja Monikulttuurisuusasiain
neuvottelukunnassa toimivat Harun Osmani, Basil Eneh ja Päivi Korkea-aho. Harun
Osmani oli myös varavaltuutettu. Yhdistyksellä on ollut aktiivinen rooli alueen
Safety-ryhmässä , jossa on mukana mm. poliisitoimi. Burhan Hamdon on ollut
vakituinen jäsen alueen turvallisuusryhmässä. Olimme mukana järjestämässä
turvallisuusiltoja sekä Länsimäessä että Hakunilassa vuonna 2011.

III TOIMINNAN MUUT TULOSALUEET

Tavoitteet ja aikaansaannokset

Yhdistyksemme yksi toimintamuoto ovat monikulttuuriset tilaisuudet ja
maahanmuuttajille suunnattu opetus- ja kerhotoiminta. Tavoitteena on ollut
luoda Hakunilan alueesta ja Vantaasta yhteisö, jossa vähemmistöt otetaan
vastaan rikkautena ja monikulttuurisuudesta seuraavat ongelmat käsitellään
yhdessä vähitellen erilaisuudesta johtuvia särmiä poistaen. Ajan myötä
toimintamme on laajentunut uusille alueille. Yhtenä tavoitteena on ollut
toiminnan näkyvyyden lisääminen ja yhteistyöverkoston laajentaminen.

Vuonna 2011 järjestimme mm. seuraavat tilaisuudet:

• Osallistuimme somalialaiseen kulttuuritapahtumaan Caisassa vuoden alussa ja järjestimme
• Hakunilan päiväkeskuksessa tilaisuuden, jossa Lontoosta vierailulla ollut
• runoilija Mohamed Ahmed Amran kertoi somalialaisesta kulttuurista ja
• somalialaiset esittivät näytelmän, joka käsitteli suomalaisten
• suhtautumista ulkomaalaisiin.
• Osallistuimme Islam Expon tapahtumiin Kaapelitehtaalla.
• Caisassa järjestimme kirjallisuusillan esi-islamilaisesta kirjallisuudesta.
• Osallistuimme Korsossa Lumo-salissa järjestetyn naistenpäivän ohjelmaan.
• Länsimäen draamakurssilaiset tekivät Riina Rintalan johdolla teatteriesityksen
• Länsimäen toimintakeskuksessa.
• Larisa de Roberti järjesti Länsimäessä Runebergin päivän juhlan.
• Hakunilan päiväkeskuksessa oli kansainvälinen ilta ja keskustelu maahanmuuttoasioista.
• Paikalla oli paikallisia vaikuttajia ja lisäksi vieraita, mm. Mikael Jungner.
• Armenialaisessa kulttuuri-illassa Hakunilassa kuultiin musiikkia ja esitelmä Armenian
• historiasta ja kulttuurista.
• Syyrialaista musiikkia esitettiin Stoassa. Syyriasta oli paikalla vierailevia
• muusikoita.
• Korson Lumossa osallistuimme Kaiken maailman lapset – kulttuuritapahtumaan.
• Vuotalon kanssa yhteistyössä järjestimme Vuosaaressa Tuoksu – Tanssi ja Soi –
• tapahtuman, joka sisälsi illallisen ja taiteellista ohjelmaa.
• Rauhanpuolustajien kanssa vietimme Hiroshiman pommituksen muistotilaisuuden Tikkurilassa
• Veinin myllyllä.
• Äitienpäiväjuhlaa vietettiin Länsimäen kansainvälisessä toimintakeskuksessa Larisa de
• Robertin johdolla.
• On ilo liikkua – tapahtumia järjestivät seniorit Larisa de Robertin johdolla.
• Osallistuimme Koko Perheen Hakunila -päivän järjestämiseen Hakunilan ostoskeskuksessa.
• Italialaisessa kulttuuri-illassa kuultiin esitelmä ja musiikkia.
• Turvallisuusilta pidettiin Hakunilassa. Paikalla oli poliisin, muiden viranomaisten ja
• järjestöjen edustajia ja alueen asukkaita.
• Eid-juhlia vietettiin sekä Hakunilassa että Länsimäessä.
• Rauhanfoorumissa Helsingin yliopistolla olivat keskustelemassa Ali Abunimah Yhdysvalloista,
• Ilan Pappe Englannista ja Bruno Jäntti Suomesta. Keskustelua johti Syksy
• Räsänen.
• YK-päivän kunniaksi järjestimme monikulttuurisen konsertin Martinus-salissa. Siellä kuultiin
• orkesterimusiikkia ja laulua.
• Osallistuimme monikulttuurisen Itsenäisyyspäivän juhlan järjestämiseen Tikkurilan
• lukiossa.
• Slovenian kulttuuri-illassa toimittaja Yrjö Lautela kertoi Slovenian ja Balkanin
• tilanteesta ja kulttuurista.
• Osallistuimme Libya-iltaan Stoassa Itäkeskuksessa.
• Osallistuimme Persianlahden maiden nuorten vaihto-ohjelman tapaamiseen Tikkurilan
• lukiossa, jossa oli näyttely ja muuta ohjelmaa.
• Libyan menneisyyttä, nykyaikaa ja tulevaisuutta käsiteltiin myös Hakunilan päiväkeskuksessa.
• Joulun alla järjestimme suomalaisen illan Hakunilan päiväkeskuksessa Eila ja
• Veini Vuorelan johdolla.

Lisäksi Länsimäen kansainvälisessä toimintakeskuksessamme
järjestimme mm. seuraavat taidenäyttelyt:

1. Galina Sparane ja Anna Lendjasova järjestivät käsityönäyttelyn

2. Vladimir Ivanovin maalausten näyttely

3. Valokuvanäyttely Aral-järven ympäristökatastrofista

4. Sibel Kantolan maalausten näyttely

5. Taidemaalari Elena Hynnisen näyttely

6. Lasten taidekerhojen näyttely.

Kulttuuri-iltamme ja näyttelymme ovat tulleet tutuiksi
alueellamme, joten yleisöä on riittänyt kaikkiin tilaisuuksiin. Tiedottaminen ei ollut aina helppoa, koska
maksuttomia mainoksia ei aina saa esim. Vantaan sanomiin ja maksulliseen tiedottamiseen
ei ole ollut varaa. Vantaan sanomat on
kuitenkin esitellyt joitakin tilaisuuksiamme tekemällä niistä juttuja. Tiedotimme
kotisivumme, järjestöjen ja Vantaan kaupungin sivujen kautta lehtien lisäksi.
Käytimme tiedottamiseen myös sähköpostia.

Kulttuuritapahtumia tukivat erityisesti Vantaan kaupunki, Taiteen
keskustoimikunta, säätiöt ja Opetusministeriö.

Muu toiminta vuonna 2011

Ulkomaalaisille lapsille ja naisille oli tarjolla koulutusta ja
kulttuuriohjelmaa. Kerhotoimintaa on järjestetty monen eri kieliryhmän lapsille,
mutta pääasiassa monikulttuurisille ryhmille. Koulujen kanssa on tehty
yhteistyötä, mm. käyty puhumassa eri aiheista ja osallistuttu Tempo-orkesterin
toimintaan. Yhdistyksellä oli monikulttuurinen tyttökerho Hakunilan
nuorisotilassa ja useita kerhoja Länsimäessä ja toimintaa myös Vuosaaressa.
Lasten toiminta, taideopetus ja eri kulttuurien kerhot on järjestetty Valtion kirjallisuustoimikunnan,
Uudenmaan kulttuurirahaston, Taiteen keskustoimikunnan, 7:nde Mars Fonden:in,
Opetusministeriön ja Etelä-Suomen lääninhallituksen tuella.

Länsimäessä lapsille oli tarjolla kuvataiteen, teatterin ja musiikin
opetusta ja läksykerho. Kuvataidetta opettivat taidemaalarit Vaharsolt
Balatkhanov ja Anna Lebedeva sekä taideopettaja Viktoria Okhrimenko. Opiskelija
Riina Rintala ohjasi nuorten esittämän näytelmän. Musiikkipedagogi Viktoria
Alatalo ohjasi pienten laululintusten ryhmää. Opiskelija Maryam Hamadon veti
koululaisten läksykerhoa. Tshetsheenien tansseja opiskeltiin Hakunilan
nuorisotilalla Ruslan Kantaevin johdolla. Kerhonohjaaja Ibtisam Haibeh koulutti
tyttöjä somalialaisen käsityöperinteen maailmaan Hakunilan päiväkeskuksessa. Arabialaisen
kulttuurin kerhoa pitivät Länsimäessä laulaja Burhan Hamdon ja opettaja Mohedin
al Aswad.

Kirjailija Kiamars Baghbani järjesti yhdistyksemme ja Vuosaaren
kirjaston yhteistyönä monikulttuurisen kirjoituskilpailun lapsille ja nuorille.
Siihen osallistuttiin runsaasti ja innostuneesti. Hän järjesti myös
Opetusministeriön tuella lapsille kesäohjelmaa Vuosaaren kirjastossa. Siellä
perehdyttiin suomalaiseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen. Myös tämä projekti
toteutettiin yhteistyössä Vuosaaren kirjaston kanssa.

Yhdistyksen rasisminvastainen toiminta perustuu ennen muuta palvelujen
tarjoamiseen maahanmuuttajille, oikean tiedon levittämiseen ja eri kulttuurien
välisten kontaktien luomiseen. Tämä tehtävä luontuu hyvin yhdistykselle, jossa
toimii useita eri kansallisuuksia.

Yhdistystä johtaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 8-10
varsinaista jäsentä sekä 8-10 varajäsentä. Varajäsenillä on aina oikeus
osallistua hallituksen kokouksiin. Myös muut kiinnostuneet saavat tulla niihin.
Yhdistyksen puheenjohtajana toimi vuonna 2011 opettaja Harun Osmani ja
varapuheenjohtajana opettaja Mohedin Al Aswad. Hallituksessa oli iranilaisten,
albaanien, bulgaarien, romanialaisten, nigerialaisten, kurdien, sudanilaisten,
somalialaisten, venäläisten, arabien ja suomalaisten edustajia. Muodollisen
hallituksen toiminnan lisäksi yhdistyksessä on sovittu niin, että kunkin kulttuurin
edustajat vastaavat oman ryhmänsä toiminnasta, esim. kerhoista ja
kulttuuri-illoista ja muut auttavat tarvittaessa. Tarkoitus on auttaa kaikkia
toimimaan oman kansallisuusryhmänsä tapaan, mutta yhteistyössä muiden kanssa.

IV TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Yhdistys on muuttanut jo vuosia sitten toimintaansa kulttuurijärjestöstä
neuvontajärjestön suuntaan. Kulttuuritoiminnassa saadut kontaktit ovat olleet
apuna myös neuvontapisteen toiminnassa. Neuvonta- ja kriisipiste on vuosia
ollut tärkeä tulosalue, koska se vastaa maahanmuuttajien vaikeimpiin ongelmiin,
kuten työttömyyteen, koulutusongelmiin ja vaikeuksiin sopeutua. Vuonna 2011 neuvontapiste
oli edelleen suosittu ja sen toiminta kehittyi kokemuksen myötä. Sinne myös
osattiin tulla entistä paremmin, koska se on tullut tutuksi alueen asukkaille.
Monet asiakkaiden kysymyksistä olivat jo ennestään tuttuja ja niihin osattiin
vastata entistä paremmin. Neuvontapisteeseen käytiin tutustumassa
oppilaitoksista, muista neuvontapisteistä ja organisaatioista. Meillä oli
mahdollisuus tutustuttaa kävijöitä toimintaamme ja neuvontapisteemme
toimintamalliin.

Länsimäen toimintakeskuksen toiminta kohdistui ennen muuta naisten,
lasten ja perheiden toiminnan suuntaan vuonna 2011. Sitä kehitettiin ja laajennettiin. Toimintaa oli joka arkipäivä ja myös
viikonloppuisin. Se sisälsi koulutusta, neuvontaa ja yhdessäoloa. Naisten
projektin vetäjänä toimi Mona Abdelgadir ja hänen kanssaan
työskenteli harjoittelijoita ja osa-aikaisia työntekijöitä. Länsimäen toimintakeskuksessa ja Hakunilassa Ystävän
kammarissa jatkui myös seniorien toiminta Larisa de Robertin johdolla.

Omat toimipisteet ovat auttaneet kehittämään monenlaista toimintaa,
koska omat tilat koneineen ovat muodostuneet ulkomaalaisten toiminnan
tukikohdiksi, joissa käydään hoitamassa asioita ja samalla löydetään tapoja
osallistua ympäröivän yhteiskunnan toimintaan. Toimipisteistämme käsin on
koordinoitu monia alueen ulkomaalaisprojekteja. Yhdistyksen organisaatiota ei
ole muutettu vuonna 2011, niinpä hallituksessa yhä edelleen on suomalaisia ja
ulkomaalaisia. Eri kieliryhmillä on siinä omat vastuuhenkilönsä, joiden kanssa
yhdistys vastaa kyseisen ryhmän toiminnasta.

V YHDISTYKSEN PÄÄTÖKSENTEKO JA
HALLINTO

Yhdistys on järjestänyt kevät- ja syyskokouksen, joissa on käsitelty
sääntömääräiset asiat ja suunniteltu tulevaisuutta. Hallituksen kokouksia on pidetty ja näiden
lisäksi syys- ja kevätkokous. Myös eri kansallisuudet ovat pitäneet omia
kokouksiaan ja yhdistyksen toimistossa on kokoonnuttu usein pienissä ryhmissä
erilaisten ongelmien ratkaisemiksi. Hallituksen puheenjohtajana vuonna 2011 on jatkanut
albanialainen opettaja Harun Osmani. Toisena puheenjohtajana, joka vastaa
erityisesti neuvonta- ja kriisipisteen toiminnasta, on toiminut opettaja,
toimittaja Mohedin Al Aswad. Sihteeriksi valittiin Burhan Hamdon ja rahastonhoitajaksi Eila
Järvinen. Muut vuonna 2011 toimineet hallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat
Ibtisam Yusuf Haibeh, Basil Eneh, Anja Meri, Larissa de Roberti, , Taisto
Mäntynen, Kiamars Baghbani, Jyrki Paalijärvi, Mariela Salminen, Eila Vuorela,VeiniVuorela,
Jean Bitar, Aurora Hamadon, Shahla Negahdari,
Rebwar Karimi, Housam Hamadon ja Mona Abdelgadir.

Yhdistyksen kotisivu löytyy osoitteesta www.hakunila.org. Sieltä löytyy lisätietoja, kuvia ja selostuksia toiminnasta ja tapahtumista. Sitä kautta olemme saaneet
paljon yhteydenottoja. Viime vuonna avasimme myös Facebook-sivun.

LOPPULAUSE

Yhdistys on toiminut vuonna 2011 monissa eri asioissa, mutta
keskeisempiä tehtäviä ovat olleet neuvonta- ja kriisipisteen, Länsimäen
toimintakeskuksen ja Hakunilan alueen toiminnan kehittäminen. Toiminnan
pääpaino on ollut neuvonnassa ja yhteyksien luomisessa, että maahanmuuttajat
vähitellen pystyisivät osallistumaan täysivaltaisina ihmisinä suomalaiseen
yhteiskuntaan. Integraatiota on edistetty mm. tarjoamalla suomen kielen ja
muiden taitojen opetusta. Meillä on myös jatkuvasti harjoittelijoita
tutustumassa työelämään. He antavat toimintaan oman lisänsä ja omien
oppilaitostensa tuen toiminnallemme. Työvoimatoimiston kautta on saatu myös
työllistettyjä ja työelämään perehdytettäviä henkilöitä, joiden avulla työstä
on tehty suuri osa. Yhdistys kehittää toimintaansa ja etsii aktiivisesti yhä
uusia toimintatapoja.

Perheiden tukeminen, kulttuuri-, koulutus- ja kerhotoiminta sekä useat
kuvataidenäyttelyt ovat muodostaneet erityisesti Länsimäen toimipisteen rungon.
Monikulttuurisuus, rasismin vastustaminen ja maahanmuuttajien hyvinvointi ovat
toimintamme pääperiaatteita.