TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2010

I YLEISTÄ

Toiminnan yleistavoite

Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen tavoite on parantaa Vantaan ja pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien asemaa ja auttaa heitä orientoitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tavoitteena on myös suomalaisten ja ulkomaalaisten yhteistoiminnan lisääminen. Erityisesti Hakunilan alueella olemme pyrkineet tavoittamaan kaikki eri kieliryhmät mukaan toimintaan, joka onkin onnistunut, vaikka alueella asuu monia eri kansallisuuksia. Tärkeimmäksi tavoitteeksi on vähitellen muodostunut ulkomaalaisten neuvonta ja tukeminen kriisitilanteissa. Yhdistys on myös esitellyt vieraita kulttuureja rasismin poistamiseksi. Rasisminvastainen toiminta kuuluu muutenkin ohjelmaamme. Ulkomaalaisten naisten ja lasten asemaa on parannettu. Yhdistys on myös halunnut luoda yhteistyöverkoston erilaisten ulkomaalaisten asemaa parantamaan pyrkivien tahojen kanssa. Yhdistys on halunnut tiedottaa myös internetin kautta ja haluaa hyödyntää uusia tiedonvälitystapoja. Vuonna 2010 yhdistys julkaisi kaksi tiedotuslehteä, jotka jaettiin Hakunilaan ja Länsimäkeen. Ensimmäistä lehteä tuki Hakunilan aluetoimikunta ja toiseen saatiin varoja mm. myymällä mainoksia paikallisille yrityksille. Lehdistä on tullut alueelta myönteistä palautetta.

Toimintamme on tukenut voimakkaasti senioreja, kun seniorien pysäkki Länsimäessä on toiminut vuosina 2006–2008. Siellä oleva toimitila on mahdollistanut myös taidenäyttelyjen ja muiden tilaisuuksien järjestämisen. Tikkurilassa avattu nuorten kahvila on toiminut yhden työllistetyn työntekijän, harjoittelijoiden ja vapaaehtoisten voimin.

Yhdistys on monikulttuurinen ja sen jäsenet edustavat eri uskontoja ja yhdistyksemme on luonut uskontojen välistä vuoropuhelua. Yksi päämääristämme on poistaa eri kansojen ja kulttuurien välisiä kommunikaation esteitä ja sovitella vaikeissakin ristiriidoissa erilaisia näkökantoja.

Yhdistyksen toimintaympäristön kehittyminen

Neuvontatoimistomme sijaitsee Hakunilan Huollon tiloissa keskeisellä paikalla Hakunilassa, jonka asukkaista yli 15 % on ulkomaalaisia. Oma toimisto on mahdollistanut neuvontatoiminnan. Neuvontapiste on alueen kaiken ulkomaalaistoiminnan keskuspaikka, josta voidaan ohjata ulkomaalaisia edelleen ja auttaa heitä etsimään kaikkea mitä he tarvitsevat. Hakunila ympäristönä on vuosia sitten ollut levoton, mutta ulkomaalaisten ja viranomaisten aktiivisuus on korjannut tilannetta. Olemme osallistuneet aktiivisesti alueen kehittämisprosessiin ja turvallisuustalkoisiin ja olleet niiden osalta monikulttuurisuuden asiantuntijoina. Pahimmat ristiriidat eri väestöryhmien väliltä ovat vähentyneet. Olemme keskittyneet neuvontapalveluiden laadun ja määrän lisäämiseen. Neuvontapiste on palvellut koko pääkaupunkiseutua ja asiakkaita on ollut myös muualta Suomesta. Yhdistyksellä on projekteja koko pääkaupunkiseudulla ja sen toimintaympäristö on laajentunut jatkuvasti.

Yhdistyksellä on Länsimäessä toimitila, jossa oli tarjolla neuvontaa ja koulutusta, mm. suomen kielen ja ATK:n opetusta ja kotitalous- ja ompelukursseja. Se on ollut samalla yhdistyksemme toimintakeskus, jossa järjestetään säännöllisesti taidenäyttelyitä ja muita tapahtumia. Siellä toimivat lasten taidekerhot ja siellä oli maahanmuuttajanaisten toimintaa. Siellä toimi myös venäjänkielinen sunnuntaipiiri Larissa de Robertin johdolla. Venäjänkielistä neuvontaa oli tarjolla tiistaisin. Hakunilan avoimessa päiväkodissa Pikkuhevossa toimi seniorien suomen- ja venäjänkielinen keskustelu- ja toimintaryhmä "Ogonjok". Tikkurilassa on toiminut nuorisokahvila, jota on ylläpidetty yhteistyössä albaaniyhdistys Beselidhja ry:n kanssa. Kahvilatoiminta keskeytyi kesällä 2010. Kahvilan toiminnasta on vastannut yhdistyksen puheenjohtaja, opettaja Harun Osmani.

Katsaus yhdistyksen jäsenmäärään, toimintaan ja talouteen

Yhdistyksen jäsenmäärä on lisääntynyt vuonna 2010. Yhdistyksessä on aktiivisesti toimivia eri kulttuurien ryhmiä ja mukana on ihmisiä hyvin monista kieliryhmistä. Yhdistyksen toiminnan keskeinen alue on ollut neuvonnan edelleen kehittäminen. Toinen painopiste vuonna 2010 oli Länsimäen toimintakeskuksen ohjelma, johon saimme tukea myös "Kokonainen maailma lähiössä" – projektista, Opetusministeriöstä ja Rikoksentorjuntaneuvostolta.

Neuvontaa on järjestetty Hakunilan lisäksi Länsimäessä ja Tikkurilassa ja puhelinneuvontaa on ollut aktiivista. Sen lisäksi on järjestetty koulutusta, kerhoja ja yleisötilaisuuksia myös suomalaisten kanssa. Yhdistys on osallistunut kaupungin ja järjestöjen yhteisiin tapahtumiin. Yhdistyksellä on laaja yhteistyöverkosto ja se on osallistunut ulkomaalaisten toiminnan organisoimiseen Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla. Se on osa rasisminvastaista verkostoa. Yhdistyksen talous on perustunut ensisijaisesti RAY:n avustukseen, mutta myös Opetusministeriö, Vantaan kaupunki ja monet muut tahot ovat avustaneet yhdistystämme.

Yhdistyksen toiminta on neuvonnan lisäksi sisältänyt naisten- ja lastenkerhoja, seniorien toimintaa, kulttuuritapahtumia, luentoja ja seminaareja. Olemme saaneet tukea erilaisiin projekteihin yksityisiltä säätiöiltä, Etelä-Suomen lääninhallitukselta, Taiteen keskustoimikunnalta ja Valtion kirjallisuustoimikunnalta. Myös kulttuuriin saadut avustukset on käytetty niin, että neuvontatyö on osa kulttuuritoimintaamme. Neuvojamme ovat osallistuneet kulttuuritilaisuuksiin ja niiden kautta olemme saaneet uusia asiakkaita. Tilaisuudet ovat myös hyvä tapa integroida maahanmuuttajia suomalaiseen yhteiskuntaan, koska niihin osallistuu paljon suomalaisia, joiden kautta on mahdollista päästä mukaan yhteiskunnan eri toimintoihin. Varsinaista neuvontaa rahoittivat RAY:n lisäksi Opetusministeriö, Kokonainen maailma lähiössä -projekti ja Vantaan kaupunki.

RAY:n avustusta saimme kokopäivätoimisen, neljällä eri kielellä (suomi, englanti, arabia,
turkki) palvelevan yhdistyksen toiminnanjohtajan-neuvojan ja hänen toimipisteensä kuluihin. Toiminnanjohtaja Burhan Hamdonin lisäksi neuvontaa antoivat Harun Osmani, Larissa de Roberti, Housam Hamadon, Aurora Hamadon, Mona Abdelgadir, Shahla Negahdari, Ibtisam Haibeh ja Eila Järvinen. Neuvontaa oli tarjolla sekä Hakunilan että Länsimäen toimipisteissä. Länsimäessä työskentelivät vuonna 2010 Mona Abdelgadir, Jyrki Paalijärvi, Housam Hamadon ja Vaharsolt Balatkhanov.

Yhdistyksessä saa neuvontaa edellä mainittujen kielten lisäksi mm. saksan, ruotsin, viron, bulgarian, romanian, tshetshenian, venäjän, albanian, kurdin, farsin, somalian ja ibon kielillä.
Tarvittaessa apua löytyy myös muilla kielillä. Tikkurilan nuorisokahvilassa työskentelivät Harun Osmani ja Jyrki Paalijärvi harjoittelijoiden ja vapaaehtoisten kanssa. Projekteissa ja kerhoissa on ollut ohjaajia ja muita työntekijöitä, joille on maksettu tuntipalkkaa. Vapaaehtoistyöntekijät, joita on ollut vuonna 2010 säännöllisesti mukana n. 50, ovat olleet merkittävä taloudellinen tekijä. Lisäksi oli paljon tilapäisiä vapaaehtoistyöntekijöitä.

II TOMINNAN TÄRKEIMMÄT TULOSALUEET

Tavoitteet

Yhdistys sai toimitilan käyttöönsä vuoden 2001 alusta ja tavoitteena oli neuvonta- ja kriisipisteen toiminnan käynnistäminen palkatun neuvontatyöntekijän ja vapaaehtoisten työntekijöiden turvin. Pyrkimyksenä oli myös luoda yhteistyöverkosto ja tietopankki ulkomaalaisten käyttöön. Neuvontapisteen toiminta haluttiin suunnata myös suomalaisille rasismin vähentämiseksi alueelta.

Länsimäen toimintakeskusta kehitettiin edelleen vuonna 2010. Siellä laajennettiin naisten koulutusta. Se sisälsi mm. suomen kielen opetusta, liikuntaa, kotitalousneuvontaa, käsitöiden opetusta, vertaistukitoimintaa ja lasten kasvatukseen liittyvää neuvontaa. Mona Abdelgadir veti naisten ryhmiä, joissa käsiteltiin perheiden ongelmia. Hakunilassa toimi naisten ryhmä kerhonohjaaja Ibtisam Haibehin johdolla. Länsimäessä ja Hakunilassa oli seniorien toimintaa Larissa de Robertin johdolla. Tavoitteena oli naisten aktivoiminen ja seniorien tukeminen. Länsimäen toimintakeskuksen yksi tavoite on ollut kulttuuritoiminnan, mm. näyttelyiden ja juhlien, avulla kehittää alueen kulttuuria ja samalla edistää maahanmuuttajien integraatiota. Näyttelyitä on ollut lähes kerran kuukaudessa ja niiden avajaisissa on perehdytty eri kansojen taiteeseen ja kulttuuriin. Siellä on vietetty eri kulttuurien juhlia ja järjestetty lapsille omaa ohjelmaa.

Nuorten kahvilassa Tikkurilassa on kokoonnuttu vilkkaasti iltaisin yhdessä albaaniyhdistys Beselidhjan kanssa. Tavoitteena oli maahanmuuttajanuorten tukeminen ja harrastusten tarjoaminen nuorille.

Aikaansaannokset

Neuvonta- ja kriisipisteen perustaminen onnistui helmikuussa vuonna 2001. Yhdistys palkkasi sosiologi Burhan Hamdonin toiminnanjohtajaksi ja vastaamaan neuvontapisteen toiminnasta. Hänellä oli paljon kokemusta monikulttuurisesta työstä, joten neuvontatyön käynnistäminen ja edelleen ylläpitäminen on sujunut häneltä mallikkaasti. Hän on luonut yhdessä yhdistyksen muiden toimijoiden kanssa yhteistyöverkoston ja yhdistys on osallistunut Vantaan ja pääkaupunkiseudun erilaisiin hankkeisiin, joiden avulla parannetaan ulkomaalaisten asemaa.

Neuvontapisteellä on ollut paljon asiakkaita ja toiminta on ollut koko ajan kasvussa. Vuonna 2010 järjestimme neuvontaa Hakunilan lisäksi Tikkurilassa ja Länsimäessä. Puhelinneuvojat olivat aina tavoitettavissa. Neuvontaa tarjottiin myös sähköpostin kautta. Neuvontapiste toimi entiseen tapaan maahanmuuttajien tukipisteenä mitä erilaisimmissa asioissa. Neuvontapisteessä työskentelevä toiminnanjohtaja on osallistunut moniin Vantaan ja pääkaupunkiseudun hankkeisiin, joiden tarkoituksena on ollut maahanmuuttajien integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhdistyksemme neuvontaa ovat käyttäneet hyväkseen myös pienemmät maahanmuuttajien yhdistykset. Olemme tukeneet muita yhdistyksiä tekemällä hakemuksia, neuvomalla rahoitus- ja toimintakysymyksissä ja tarjoamalla tiloja käyttöön Länsimäen toimintakeskuksestamme.

Burhan Hamdon osallistui vuonna 2010 CIMO:n "Youth in Action" – ohjelman toteuttamiseen. Hamdon oli Laurean ammattikorkeakoulun projektin "Kohtaamisia moniaistisessa tilassa" -ohjausryhmän jäsen ja hän kuului myös Kansan radioliiton Monivisio-ohjausryhmään. Lisäksi hän oli mukana Palmenian järjestämän Moniverkko-rekrytointiprojektin ohjausryhmässä sekä Sisäasiainministeriön Living together – hankkeen järjestöasiantuntijana. Hän on myös osallistunut aktiivisesti muuhun maahanmuuttajien ja viranomaisten yhteistyöhön. Yhdistys teki yhteistyötä "Elävä lähiö" – hankkeen kanssa. Toiminnanjohtaja Burhan Hamdon oli myös haastattelemassa Hakunilan kirkkoherraehdokkaita. Hän osallistui myös Vantaan Yritysklinikan tilaisuuksiin.

Yhdistys aloitti uuden Balkanin alueen tiedotukseen keskittyvän projektin. Sitä suunnitteli ja kehitti yhdistyksen harjoittelijana työskennellyt valtiotieteilijä Dora Kestilä. Dora Kestilä on alun perin bulgarialainen tutkija, joka on perehtynyt laajasti Balkanin alueen historiaan ja tapahtumiin.

Yhdistyksen hallituksen jäsen Taisto Mäntynen toimi Vantaan valtuustossa ja kaupunginhallituksessa. Lautakunnissa ja Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnassa toimivat Harun Osmani, Basil Eneh ja Päivi Korkea-aho. Harun oli myös varavaltuutettu. Yhdistyksellä on ollut aktiivinen rooli alueen Safety-ryhmässä, jossa on mukana mm. poliisitoimi. Burhan Hamdon on ollut vakituinen jäsen alueen turvallisuusryhmässä. Olimme mukana järjestämässä turvallisuusiltoja sekä Länsimäessä että Hakunilassa vuonna 2010. Olemme osallistuneet myös Heli Niemelän ja Palmenian järjestämään koulutus- ja työllisyysprojektiin. Siihen kuului myös osallistuminen rekrytointitapahtumaan Lasipalatsissa. Burhan Hamdon osallistui puhujana Kiasmassa tapahtumaan "Arkistot ja vähemmistöjen identiteetit".

Nuorten kahvilahanke toimi puheenjohtaja, opettaja Harun Osmanin ja FM Jyrki Paalijärven johdolla. Kahvilassa on järjestetty harrastustoimintaa ja ohjelmaa nuorille. Kahvilassa on ollut käytössä myös Mohedin al Aswadin ja Housam Hamadonin internet-pohjainen huumeneuvonta, joka toteutettiin Terveyden edistämisen keskuksen varoilla. Vantaan kaupunki tuki Opetusministeriön lisäksi kahvilan toimintaa. Kahvila toimi myös harjoittelijoiden ja opiskelijoiden voimin.

III TOIMINNAN MUUT TULOSALUEET

Tavoitteet

Yhdistyksemme yksi toimintamuoto ovat monikulttuuriset tilaisuudet ja maahanmuuttajille suunnattu opetus- ja kerhotoiminta. Tavoitteena on ollut luoda Hakunilan alueesta ja Vantaasta yhteisö, jossa vähemmistöt otetaan vastaan rikkautena ja monikulttuurisuudesta seuraavat ongelmat käsitellään yhdessä vähitellen erilaisuudesta johtuvia särmiä poistaen. Ajan myötä toimintamme on laajentunut uusille alueille. Yhtenä tavoitteena on ollut toiminnan näkyvyyden lisääminen ja yhteistyöverkoston laajentaminen.

Aikaansaannokset

Alkuvuodesta 2010 järjestimme seuraavat tapahtumat:

1. Filippiinit – Myrskyjen ja mahdollisuuksien saaristo
2. Venäläisen klassisen kirjallisuuden ja kulttuurin ilta
3. Juutalais-islamilainen rauhanseminaari Helsingin yliopistolla
4. Nowrooz-ilta Hakunilassa
5. Kaiken maailman kädentaidot – viikko Korsossa yhteistyössä Lumon kirjaston kanssa
6. Rekrytointitapahtuma Lasipalatsissa
7. Syyrian kulttuurin ilta Savoy-teatterissa
8. Lastenjuhla Korsossa
9. Osallistuminen Naistenpäivän juhlan järjestämiseen
10. Monien kansallisuuksien Marokko Hakunilassa
11. Lastenmusiikin konsertti Martinuksessa
12. Osallistuminen Länsimäkipäivään
13. Naistenpäivän juhla
14. Äitienpäivätilaisuus Länsimäessä
15. Juhannusjuhla Länsimäessä
16. Sauvakävelytapahtuma

Loppuvuodesta järjestimme seuraavat tapahtumat:

1. Hakunilan kyläpäivän tapahtuma
2. Osallistuminen Laurin elojuhlat -tapahtumiin
3. Korean kulttuurin ilta Hakunilassa
4. Monikulttuurinen kirjallisuusilta Hakunilassa
5. Japanin kulttuurin ilta Hakunilassa
6. Monikulttuurinen YK-päivän konsertti Martinuksessa
7. Suomalaisen kulttuurin ilta Hakunilassa
8. Monikulttuurinen Itsenäisyyspäivän juhla Heurekassa
9. Eid-juhlat Länsimäessä ja Hakunilassa
10. Tempaus Länsimäen koulussa
11. Hakunilan kartanon joulutapahtuma

Lisäksi Länsimäen kansainvälisessä toimintakeskuksessamme järjestimme mm. seuraavat taidenäyttelyt:

1. Professori Dancho Ordevin ja taidemaalari Vaharsolt Balatkhanovin yhteisnäyttely
2. Taidemaalari Olavi Fellmanin näyttely
3. Yhteisnäyttely: Islam Mataev, Ruslan Kantaev ja Tatiana Kivinen.
4. EU-MAN – taiteilijaryhmän yhteisnäyttely
5. Taidemaalari Nina Vezin näyttely
6. Taidemaalari Mikko Tyllisen taidenäyttely
7. Lasten taidekerhon näyttely
8. Tuula Alkian taidenäyttely

Kulttuuri-iltamme ja näyttelymme ovat tulleet tutuiksi alueellamme, joten yleisöä on riittänyt kaikkiin tilaisuuksiin. Tiedottaminen ei ollut aina helppoa, koska maksuttomia mainoksia ei aina saa esim. Vantaan sanomiin ja maksulliseen tiedottamiseen ei ole ollut varaa. Tiedotimme kotisivumme, järjestöjen ja Vantaan kaupungin sivujen kautta lehtien lisäksi. Käytimme tiedottamiseen myös sähköpostia.

Kulttuuritapahtumia tukivat erityisesti Vantaan kaupunki ja Opetusministeriö.

Muu toiminta vuonna 2010

Ulkomaalaisille lapsille ja naisille oli tarjolla koulutusta ja kulttuuriohjelmaa. Kerhotoimintaa on järjestetty monen eri kieliryhmän lapsille. Koulujen kanssa on tehty yhteistyötä, mm. käyty puhumassa eri aiheista ja osallistuttu Tempo-orkesterin toimintaan. Yhdistyksellä oli myös monikulttuurinen Ibtisam Haibehin vetämä tyttökerho Hakunilan nuorisotilassa ja useita kerhoja Länsimäessä. Yhteistyössä Parasta Lapsille – yhdistyksen kanssa järjestimme 3 viikonloppuleiriä maalla. Taideopetus ja eri kulttuurien kerhot on järjestetty Valtion kirjallisuustoimikunnan, Uudenmaan kulttuurirahaston, Alli Paasikivi-säätiön, Taiteen keskustoimikunnan, 7:nde Mars Fonden – säätiön, Opetusministeriön ja Etelä-Suomen lääninhallituksen tuella.

Yhdistys on monikulttuurista liikuntaa edistävän FIMU:n jäsen. Larissa de Robertin johdolla yhdistys järjesti FIMU:n tuella senioriliikuntaa Hakunilassa ajalla elokuu-joulukuu.
Kesän ohjelmaan kuului myös leiri. Parikymmentä yhdistyksen jäsentä teki omalla kustannuksellaan Dubrovnikin matkan, jonka aikana tutustuimme myös Mostarin kaupunkiin.
Naistenkerholaisen Länsimäestä kävivät Tallinnassa virkistys- ja opintomatkalla.

Yhdistyksen rasisminvastainen toiminta perustuu ennen muuta palvelujen tarjoamiseen maahanmuuttajille, oikean tiedon levittämiseen ja eri kulttuurien välisten kontaktien luomiseen. Tämä tehtävä luontuu hyvin yhdistykselle, jossa toimii useita eri kansallisuuksia.

Yhdistystä johtaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 8-10 varsinaista jäsentä sekä 8-10 varajäsentä. Varajäsenillä on aina oikeus osallistua hallituksen kokouksiin. Myös muut kiinnostuneet saavat tulla niihin. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi vuonna 2010 opettaja Harun Osmani ja varapuheenjohtajana opettaja Mohedin Al Aswad. Hallituksessa oli iranilaisten, albaanien, nigerialaisten, kurdien, sudanilaisten, somalialaisten, venäläisten, arabien ja suomalaisten edustajia. Muodollisen hallituksen toiminnan lisäksi yhdistyksessä on sovittu niin, että kunkin kulttuurin edustajat vastaavat oman ryhmänsä toiminnasta, esim. kerhoista ja kulttuuri-illoista ja muut auttavat tarvittaessa. Tarkoitus on auttaa kaikkia toimimaan oman kansallisuusryhmänsä tapaan, mutta yhteistyössä muiden kanssa.

IV TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Yhdistys on muuttanut jo vuosia sitten toimintaansa kulttuurijärjestöstä neuvontajärjestön suuntaan. Kulttuuritoiminnassa saadut kontaktit ovat olleet apuna myös neuvontapisteen toiminnassa. Neuvonta- ja kriisipiste on vuosia ollut tärkeä tulosalue, koska se vastaa maahanmuuttajien vaikeimpiin ongelmiin, kuten työttömyyteen, koulutusongelmiin ja vaikeuksiin sopeutua. Vuonna 2010 neuvontapiste oli suosittu ja sen toiminta kehittyi kokemuksen myötä. Sinne myös osattiin tulla entistä paremmin, koska se on tullut tutuksi alueen asukkaille. Monet asiakkaiden kysymyksistä olivat jo ennestään tuttuja ja niihin osattiin vastata entistä paremmin. Neuvontapisteeseen käytiin tutustumassa oppilaitoksista, muista neuvontapisteistä ja organisaatioista. Meillä oli mahdollisuus tutustuttaa kävijöitä toimintaamme ja neuvontapisteemme toimintamalliin.

Länsimäen toimintakeskuksen toiminta kohdistui ennen muuta naisten, lasten ja perheiden toiminnan suuntaan vuonna 2010. Sitä kehitettiin ja laajennettiin. Se sisälsi neuvontaa ja koulutusta. Länsimäessä ja Hakunilassa jatkui myös seniorien toiminta.

Omat toimipisteet ovat auttaneet kehittämään muutakin toimintaa, koska omat tilat koneineen ovat muodostuneet ulkomaalaisten toiminnan tukikohdiksi, joissa käydään hoitamassa asioita ja samalla löydetään tapoja osallistua ympäröivän yhteiskunnan toimintaan. Toimipisteistämme käsin on koordinoitu monia alueen ulkomaalaisprojekteja. Yhdistyksen organisaatiota ei ole muutettu vuonna 2010, niinpä hallituksessa yhä edelleen on suomalaisia ja ulkomaalaisia. Eri kieliryhmillä on siinä omat vastuuhenkilönsä, joiden kanssa yhdistys vastaa kyseisen ryhmän toiminnasta.

V YHDISTYKSEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO

Yhdistys on järjestänyt kevät- ja syyskokouksen, joissa on käsitelty sääntömääräiset asiat ja
suunniteltu tulevaisuutta. Hallituksen kokouksia on pidetty ja näiden lisäksi syys- ja kevätkokous. Myös eri kansallisuudet ovat pitäneet omia kokouksiaan ja yhdistyksen toimistossa on kokoonnuttu usein pienissä ryhmissä erilaisten ongelmien ratkaisemiksi. Hallituksen puheenjohtajana vuonna 2010 on jatkanut albanialainen opettaja Harun Osmani. Toisena puheenjohtajana, joka vastaa erityisesti neuvonta- ja kriisipisteen toiminnasta, on toiminut opettaja, toimittaja Mohedin Al Aswad. Sihteeriksi valittiin Burhan Hamdon ja rahastonhoitajaksi Eila Järvinen. Muut vuonna 2010 toimineet hallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat Ibtisam Yusuf Hibeh, Basil Eneh, Anja Meri, Larissa de Roberti, , Taisto Mäntynen, Kiamars Baghbani, Jyrki Paalijärvi, Mariela Salminen, Eila Vuorela,VeiniVuorela, Jean Bitar, Aurora Hamadon, Shahla Negahdari, Rebwar Karimi, Housam Hamadon ja Mona Abdelgadir. Yhdistyksen hallituksen jäsen FL, geofyysikko Basil Eneh on toiminut koko vuoden 2010 edelleen valtakunnallisessa etnisten suhteiden neuvottelukunnassa.(ETNO)

Yhdistyksen kotisivu löytyy osoitteesta www.hakunila.org. Sieltä löytyy lisätietoja, kuvia ja
selostuksia toiminnasta ja tapahtumista. Sitä kautta olemme saaneet paljon yhteydenottoja.

LOPPULAUSE

Yhdistys on toiminut vuonna 2010 monissa eri asioissa, mutta keskeisempiä tehtäviä ovat olleet neuvonta- ja kriisipisteen ja Länsimäen toimintakeskuksen kehittäminen. Toiminnan pääpaino on ollut neuvonnassa ja yhteyksien luomisessa, että maahanmuuttajat vähitellen pystyisivät osallistumaan täysivaltaisina ihmisinä suomalaiseen yhteiskuntaan. Integraatiota on edistetty mm. tarjoamalla suomen kielen ja muiden taitojen opetusta. Meillä on myös jatkuvasti harjoittelijoita tutustumassa työelämään. He antavat toimintaan oman lisänsä ja omien oppilaitostensa tuen toiminnallemme. Työvoimatoimiston kautta on saatu myös työllistettyjä ja työelämään perehdytettäviä henkilöitä, joiden avulla työstä on tehty suuri osa. Yhdistys kehittää toimintaansa ja etsii aktiivisesti yhä uusia toimintatapoja.

Perheiden tukeminen, kulttuuri-, koulutus- ja kerhotoiminta sekä useat kuvataidenäyttelyt ovat muodostaneet erityisesti Länsimäen toimipisteen rungon. Monikulttuurisuus, rasismin vastustaminen ja maahanmuuttajien hyvinvointi ovat toimintamme pääperiaatteita.