skomars
 
 
 
 
 
 
 
     
 

Maahanmuuttajien kotouttaminen vaatii vuorovaikutusta

 

 
 

 noedplus 001

 
   
 
  Handbook
 
   Handbook  
     

 

 

 
 
Kulttuurikattila
 

Hakunilan ja Länsimäen kansainvälinen keittokirja.
lue lisää >>>

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2007

I YLEISTÄ

Toiminnan yleistavoite

Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen tavoite on parantaa Vantaan ja pääkaupunkiseudun pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien asemaa ja auttaa heitä mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tavoitteena on myös suomalaisten ja ulkomaalaisten yhteistoiminnan lisääminen. Erityisesti Vantaalla olemme pyrkineet tavoittamaan kaikki eri kieliryhmät mukaan toimintaan, joka onkin onnistunut, vaikka alueella asuu monia eri kansallisuuksia. Tärkeimmäksi tavoitteeksi on vähitellen muodostunut ulkomaalaisten neuvonta ja tukeminen kriisitilanteissa. Yhdistys on myös pyrkinyt esittelemään vieraita kulttuureja rasismin poistamiseksi. Ulkomaalaisten naisten ja lasten asemaan on pyritty saamaan parannusta. Yhdistys on myös halunnut luoda yhteistyöverkoston erilaisten ulkomaalaisten asemaa parantamaan pyrkivien tahojen kanssa. Yhdistys on halunnut tiedottaa myös internetin kautta. Se haluaa hyödyntää uusia tiedonvälitystapoja.

Toimintamme laajeni voimakkaasti seniorien tukemiseen, kun avasimme seniorien pysäkin Länsimäessä. Siellä oleva toimitila on mahdollistanut myös taidenäyttelyjen ja muiden tilaisuuksien järjestämisen meille sopivina aikoina. Uusinta toiminnassamme on nuorten entistä parempi huomioiminen, josta käytännön esimerkkinä on Tikkurilassa avattu nuorten kahvila.

Yhdistys on monikulttuurinen ja sen jäsenet edustavat eri uskontoja ja yhdistyksemme on pyrkinyt luomaan uskontojen välistä vuoropuhelua. Yksi päämääristämme on poistaa eri kansojen ja kulttuurien välisiä kommunikaation esteitä ja pyrkiä vaikeissakin ristiriidoissa sovittelemaan erilaisia näkökantoja.

 

Yhdistyksen toimintaympäristön kehittyminen

Neuvontatoimistomme sijaitsee Hakunilan Huollon tiloissa keskeisellä paikalla Hakunilassa, jonka asukkaista on n. 12 % ulkomaalaisia. Oma toimisto mahdollisti neuvontatoiminnan aloittamisen. Neuvontapiste on alueen kaiken ulkomaalaistoiminnan keskuspaikka, josta voidaan ohjata ulkomaalaisia edelleen ja auttaa heitä etsimään kaikkea mitä he tarvitsevat. Hakunila ympäristönä on ollut levoton, mutta ulkomaalaisten ja viranomaisten aktiivisuus on korjannut tilannetta. Olemme osallistuneet aktiivisesti alueen kehittämisprosessiin ja olleet sen monikulttuurisosuuden asiantuntijoina. Pahimmat ristiriidat eri väestöryhmien väliltä ovat vähentyneet. Olemme voineet keskittyä neuvontapalvelujen laadun ja määrän lisäämiseen. Neuvontapiste on palvellut koko pääkaupunkiseutua ja asiakkaita on ollut myös muualta Suomesta. Yhdistyksellä on projekteja koko pääkaupunkiseudulla ja sen toimintaympäristö on laajentunut koko ajan.

Länsimäestä olemme vuokranneet toimitilan senioriprojektillemme, josta vastasivat vuonna 2007 Larissa de Roberti, Aurora Hamadon ja Mona Abdelgadir. Projekti on toiminut Länsimäen tilassamme päivisin ja joinakin iltoina, mutta tila on iltaisin käytettävissä myös muuhun toimintaan. Se on samalla yhdistyksemme toimintakeskus, jossa on järjestetty useita taidenäyttelyitä ja erilaisia tapahtumia. Siellä toimivat myös lasten taidekerhot ja siellä on maahanmuuttajanaisten toimintaa. Tikkurilasta olemme vuokranneet nuorten kahvilaa varten tilan yhteistyössä albaaniyhdistys Beselidhja ry:n kanssa. Kahvila on ollut käytössä koko vuoden 2007 ajan ja yhdistyksemme osalta siitä on vastannut puheenjohtaja Harun Osmani.

Maahanmuuttajavanhusten tukipysäkkiä varten olemme saaneet tiloja käyttöömme Vantaan kaupungilta ja Vantaan seurakunnilta. Myyrmäessä on käytössämme ollut Myyrinki, Tikkurilassa seurakunnan oleskelutila ja Hakunilassa avoin päiväkoti. Erilaisia tilaisuuksia on järjestetty myös Vantaan kaupungin päiväkeskuksen tiloissa.

 

Katsaus yhdistyksen jäsenmäärään, toimintaan ja talouteen

Yhdistyksen jäsenmäärä on noussut koko ajan. Yhdistyksessä on aktiivisesti toimivia eri kulttuurien ryhmiä ja mukana on ihmisiä hyvin monista kieliryhmistä. Yhdistyksen toiminnan keskeisiä alueita ovat olleet vuonna 2007 neuvontapisteen toiminnan edelleen kehittäminen ja seniorien ja nuorten toiminnan vakiinnuttaminen . Neuvontaa on järjestetty Hakunilan lisäksi Tikkurilassa ja Myyrmäessä ja puhelinneuvonta on ollut avoinna aina. Sen lisäksi on järjestetty koulutusta, kerhoja ja yleisötilaisuuksia myös suomalaisten kanssa. Yhdistys on osallistunut kaupungin ja järjestöjen yhteisiin tapahtumiin. Yhdistyksellä on laaja yhteistyöverkosto ja se on osallistunut ulkomaalaisten toiminnan organisoimiseen Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla. Se on osa rasisminvastaista verkostoa. Yhdistyksen talous on perustunut ensisijaisesti RAY:n avustukseen.

Yhdistyksen toiminta on neuvonnan ja nuorisokahvila- senioritoiminnan lisäksi sisältänyt naisten ja lasten kerhoja, kulttuuritapahtumia, luentoja ja seminaareja. Muita avustajia RAY:n lisäksi ovat olleet mm. Vantaan kaupunki ja Opetusministeriö, jolta saimme yleisavustuksen yhdistyksen toimintaan. Olemme myös saaneet tukea erilaisiin projekteihin yksityisiltä säätiöiltä ja lasten kerhoihin apurahan Etelä-Suomen lääninhallitukselta, Taiteen keskustoimikunnalta, 7:nde Mars Fonden -säätiöltä ja Valtion kirjallisuustoimikunnalta. Myös kulttuuriin saadut avustukset on käytetty niin, että neuvontatyö on osa kulttuuri-toimintaamme. Neuvojamme osallistuvat kulttuuritilaisuuksiin ja niiden kautta olemme saaneet paljon asiakkaita. Ne ovat myös hyvä tapa integroida maahanmuuttajia suomalaiseen yhteiskuntaan, koska niihin osallistuu paljon suomalaisia, joiden kautta on mahdollista päästä mukaan yhteiskunnan eri toimintoihin. Varsinaista neuvontaa ja siihen perehtymistä rahoittivat RAY:n lisäksi Opetusministeriö, Vantaan kaupunki ja Terveyden edistämisen keskus. Terveyden edistämisen keskuksen varoilla on tehty viidellä eri kielellä huumeita käsittelevä internetsivu, joka opastaa huumeasioissa.

RAY:n avustusta saimme kokopäivätoimisen, neljällä eri kielellä (suomi, englanti, arabia, turkki) palvelevan neuvojan ja yhdistyksen toiminnanjohtajan ja hänen toimipisteensä kuluihin. Neuvontaa annettiin myös kurdin, farsin, albanian, venäjän, saksan, romanian ja somalian kielillä. Seniorien pysäkillä työskenteli kaksi kokopäivätoimista neuvojaa ja yksi osa-aikainen. Projekteissa ja kerhoissa on ollut ohjaajia ja muita työntekijöitä, joille on maksettu tuntipalkkaa. Harjoittelijoita on ollut useita. Vapaaehtoistyöntekijät, joita on ollut vuonna 2007 säännöllisesti mukana n. 40, ovat olleet merkittävä taloudellinen tekijä. Lisäksi oli paljon tilapäisiä vapaaehtoistyöntekijöitä.

II TOIMINNAN TÄRKEIMMÄT TULOSALUEET

Tavoitteet

Yhdistys sai toimitilan käyttöönsä vuoden 2001 alusta ja tavoitteena oli neuvonta- ja kriisipisteen toiminnan käynnistäminen palkatun neuvontatyöntekijän ja vapaaehtoisten työntekijöiden turvin. Pyrkimyksenä oli myös luoda yhteistyöverkosto ja tietopankki ulkomaalaisten käyttöön. Tiedottaminen eri tavoin, mm. internetin kautta, oli myös keskeinen tavoite. Neuvontapisteen toiminta haluttiin suunnata myös suomalaisille rasismin vähentämiseksi alueelta. Ja yhteys suomalaisiin on ollut välttämätöntä myös maahanmuuttajien integroimiseksi suomalaiseen yhteiskuntaan. Neuvontapisteen tavoitteena oli vuonna 2007 maahanmuuttajien neuvonnan lisäksi osallistua Vantaan kaupungin ja suomalaisen yhteiskunnan integrointiasioiden hoitoon.

Toinen suuri projekti on toiminut RAY:n tuella Länsimäessä, johon perustettiin seniori-ikäisten maahanmuuttajien tukipiste ja myös muuhun toimintaamme sopiva keskuspaikka. Seniorien projektin tavoitteena on tukea maahanmuuttajien vanhempaa polvea, joka on jäänyt monessa suhteessa vaille huomiota. Tavoitteenamme on etsiä pysäkin asiakkaille yhdessä heidän kanssaan mahdollisuuksia olla mukana elämässä ja vaikuttaa ympäristön ja yhteiskunnan asioihin. Länsimäen toimintakeskuksen toinen tavoite on kulttuuritoiminnan, esim. näyttelyiden ja juhlien, avulla piristää alueen kulttuuria. Länsimäen toimintakeskuksen tehtävänä oli myös tarjota tukipiste muualla Vantaalla tapahtuvalle seniorien toiminnalle.

Nuorten kahvilan perustaminen aloitti entistä voimakkaamman nuorten tukemisen Vantaalla ja laajensi toiminta-aluettamme Tikkurilaan. Halusimme tarjota nuorille parempaa tekemistä kuin oleilun rautatieasemalla ja muissa julkisissa tiloissa. Kahvilan tarkoitus on ollut järjestää harrastustoimintaa ja ohjelmaa nuorille. Sitä saamme aloitteita ja ajatuksia nuorilta. Nuorten tukemiseen tähtää myös Terveyden edistämisen keskuksen rahoittama huumeprojekti.

 

Aikaansaannokset

Neuvonta- ja kriisipisteen perustaminen onnistui helmikuussa vuonna 2001. Yhdistys palkkasi sosiologi Burhan Hamdonin toiminnanjohtajaksi ja vastaamaan neuvontapisteen toiminnasta.
Hänellä oli paljon kokemusta monikulttuurisesta työstä, joten neuvontatyön käynnistäminen kävi häneltä nopeasti. Hän on myös luonut yhdessä yhdistyksen muiden toimijoiden kanssa yhteistyöverkoston ja yhdistys on osallistunut Vantaan ja pääkaupunkiseudun erilaisiin hankkeisiin, joiden avulla pyritään parantamaan pakolaisten ja muiden ulkomaalaisten asemaa.

Neuvontapisteen toiminta on ollut vilkasta ja sen asiakasmäärä on lisääntynyt joka vuosi. Uudentyyppisiä käsiteltäviä asioita on tullut esille koko ajan. Vuonna 2007 järjestimme neuvontaa Hakunilan lisäksi Länsimäessä, Myyrmäessä ja Tikkurilan kahvilassamme ja puhelinneuvojat olivat aina tavattavissa. Neuvontapiste toimi vuonna 2007 maahanmuuttajien tukipisteenä mitä erilaisimmissa asioissa. Neuvontapisteen rooli on ollut merkittävä yksittäisten maahanmuuttajien ongelmien ja kriisien ratkaisemiksi. Lisäksi sen kautta olemme olleet mukana Vantaan ja pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien integroinnin edistämisessä.

Yhdistyksemme neuvontaa ovat tarvinneet myös monet maahanmuuttajien yhdistykset. Olemme tukeneet monia yhdistyksiä tekemällä hakemuksia ja neuvomalla rahoitus- ja toimintakysymyksissä.
Tämä on lisännyt yhdistysten välistä yhteistoimintaa ja vilkastuttanut kulttuuritoimintaa ja siinä tapahtuvaa yhteistyötä

Rasismi Hakunilassa on vähentynyt ja ulkomaalaisten ja viranomaisten yhteistyö parantunut. Burhan Hamdon on aktiivisesti osallistunut tähän työhön. Vantaan Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnassa ovat toimineet vuonna 2007 yhdistyksemme puheenjohtaja Harun Osmani, hallituksen jäsen Basil Eneh ja yhdistyksen jäsen Päivi Korkea-aho. Yhdistyksellä on ollut aktiivinen osa alueemme turvallisuustalkoissa, jossa on mukana mm. poliisitoimi. Burhan Hamdon on ollut vakituinen jäsen alueen Safety-ryhmässä, jota on tukenut Oikeusministeriön Rikoksentorjuntaneuvosto. Hän on ollut mukana myös Passi- projektin ja Cimon Youth in Action - ohjelman ohjausryhmässä. Yhdistyksemme oli vuonna 2007 jäsenenä ERAD-ohjelmassa, joka toimii pakolaisten tukijärjestönä Euroopassa . Olimme mukana myös Rasmus-verkoston tukiryhmässä.

Seniorien projekti aloitti vuonna 2006 helmikuussa Larissa de Robertin ja Amran Mohamed Ahmedin johdolla Länsimäessä, jossa alkoi toimia seniori-ikäisten maahanmuuttajien pysäkki RAY:n tuella. Se palvelee pääkaupunkiseudun seniori-ikäistä väestöä. Seniorien pysäkki on tarjonnut neuvontaa, juttuseuraa, toimintaa, retkiä, leirejä, näyttelyitä, vierailuja ja virkistystä eläkeikäisille ja myös heitä nuoremmille maahanmuuttajille ja suomalaisille. Seniorien pysäkkiä varten vuokrattiin toimitila Länsimäestä, jota on käytetty myös yhdistyksen muuhun toimintaan. Vuonna 2007 senioritoimintaa oli Länsimäessä, Hakunilassa, Myyrmäessä ja Tikkurilassa. Toiminnasta vastasivat Larissa de Roberti, Amran Mohamed Ahmed, Aurora Hamadon ja Mona Abdelgadir. Kesällä 2007 Amran Mohamed Ahmed muutti pois Suomesta. Keväällä 2007 järjestimme valtakunnallisen seminaarin, jossa käsiteltiin vanhusten hyvinvointia.

Vuonna 2007 seniorien projektiin saatiin uutta toimintaa. Vantaan aikuisopisto järjesti suomen kielen opetusta senioreille Länsimäessä. Aurora Hamadon tarjosi ATK-opetusta. Toiminta laajeni uusille alueille, koska monet seniorit eivät jaksa matkustaa lähiöstä toiseen, vaan tarvitsevat toimintaa lähialueilla. Vantaan seurakuntien kanssa oli paljon yhteistoimintaa. Seurakunta tuki seniorien leirejä ja vierailuja.

Nuorten kahvilahanke aloitettiin opettaja Harun Osmanin johdolla. Mukana oli albaaniyhdistys Beselidhja ry, jonka edustajat auttoivat hanketta eteenpäin remontoimalla kahvilalle vuokratun tilan Tikkurilassa. Vuonna 2006 tehtiin remontti ja sopimukset ja suunnitelmat kahvilaa varten. Sen jälkeen kahvila on toiminut opettaja Harun Osmanin vastuulla ja albaaniyhdistys Beselidhjan kanssa yhteistyössä. Kahvilassa on toiminut myös nuorten huumeprojekti, josta ovat vastanneet opettaja Mohedin al Aswad, graafikko Housam Hamadon ja opettaja Harun Osmani. Kahvilassa järjestettiin vuonna 2007 luentoja ja muuta iltatoimintaa, jota Vantaan kaupunki tuki.

 

III TOIMINNAN MUUT TULOSALUEETTavoitteet

Yhdistyksen yksi toimintamuoto ovat myös monikulttuuriset tilaisuudet ja ulkomaalaisille suunnattu opetus- ja kerhotoiminta. Tavoitteena on ollut luoda Hakunilan alueesta ja Vantaasta yhteisö, jossa vähemmistöt otetaan vastaan rikkautena ja monikulttuurisuudesta seuraavat ongelmat käsitellään yhdessä vähitellen erilaisuudesta johtuvia särmiä poistaen. Vähitellen toimintamme on laajentunut uusille alueille. Yhtenä tavoitteena on ollut toiminnan näkyvyyden lisääminen ja yhteistyöverkoston laajentaminen.

Aikaansaannokset

Tilaisuudet vuonna 2007

  1. Järjestimme musiikkiesitykset Naistenpäivän juhlaan Tikkurilaan Vernissaan. Olimme mukana muutenkin tilaisuuden järjestämisessä.
  2. Pääsiäinen Idässä ja Lännessä. Seniorien pysäkki järjesti Länsimäessä tapahtuman, jossa eri kansojen edustajat kertoivat Pääsiäisen vietosta omissa maissaan. Esillä oli myös erilaisia Pääsiäis-ajan koristeita.
  3. Meksikolaisen kulttuurin ilta. Meksikosta Suomessa vierailulla ollut Diego Cruz Martinez kertoi Meksikon intiaanien kulttuurista, historiasta ja tämän päivän tilanteesta. Lisäksi oli kuvanäyttely ja elävää meksikolaista musiikkia.
  4. Yhdistys osallistui perinteisesti Hakunila-päivän monikulttuurisen ohjelman järjestämiseen. Turkkilainen musiikkiryhmä Nefes esitti musiikkia ja tanssia.
  5. Iran-ilta. Kirjailija, runoilija Kiamars Baghbani kertoi Hakunilan päiväkeskuksessa vanhasta Persiasta ja nykyisen Iranin kirjallisuudesta, historiasta, uskonnosta ja kulttuurista. Lisäksi ohjelmassa oli musiikkia ja tanssia.
  6. Arabialainen ilta Hakunilassa. Kääntäjä Maria el Hilali kertoi arabialaisesta kirjallisuudesta, sekä vanhasta että uudesta. Lisäksi esitettiin elävää arabialaista musiikkia.
  7. Peru-ilta Hakunilassa. Kirjailija-runoilija Tanya Tynjälä esiintyi. Esitettiin perulaista runoutta monen perulaisen lukijan voimin. Lisäksi esitettiin video- ja musiikkirunoja. Tutkija Jaakko Valli kertoi Perusta ja sen kulttuurista. Lopuksi oli musiikkia ja tanssia.
  8. Saksa-ilta Hakunilassa. Runoilija Gerd-Peter Löcke kertoi Saksan kirjallisuuden ja musiikin historiasta. Hän esitteli mm. näytteiden avulla saksalaisen musiikin kehitystä eri aikakausina. Hän lausui myös omia runojaan ja kertoi nykypäivän Saksan kulttuurista ja vastasi Saksaa koskeviin kysymyksiin.
  9. Länsimäen päivänä 12.5.2007 yhdistyksellä oli avoimet ovet ja taidenäyttely. Toimintaan ja näyttelyyn kävi tutustumassa n. 150 ihmistä. Seniorien pysäkin toimijat olivat runsaslukuisesti paikalla ja kertoivat pysäkin toiminnasta ja mukana olevista eri kansoista ja kulttuureista.
  10. Äitienpäivätilaisuus järjestettiin sunnuntaina 13.5.2007 seniorien pysäkillä. Tilaisuudessa esiintyi laulaja Viacheslav Druzhin. Lisäksi tilaisuudessa oli yhteislaulua, mukavaa yhdessäoloa ja äitienpäiväkahvit paikalle olleille äideille. Juhlaan osallistui n. 50 henkilöä. Juhlassa oli mukana sekä suomalaisia että monien muiden kansallisuuksien edustajia.
  11. Tshetshenia-ilta. Tilaisuudessa kerrottiin Tshetshenian ja Kaukasian historiasta, maantieteestä ja kulttuurista. Taidemaalari Vaharsolt Balatkhanov kertoi omasta taiteestaan ja sen asemasta Venäjällä. Hän esitteli myös omat taulunsa ja niistä käytiin keskustelua.
  12. Eteläpohjalainen ilta Länsimäessä. FM Jyrki Paalijärvi piti esitelmän Eteläpohjanmaan historiasta, taloudesta, perinteestä ja sen vaikutuksesta Suomen kulttuuriin. Sauli Paalijärvi toi näytteille ja esitteli huomattavia maalauksia Eteläpohjanmaalta. Hän kertoi taiteilijoista ja taiteesta tässä maakunnassa. Tunnettu laulaja Henrik Lamberg esitti kansanlauluja Eteläpohjanmaalta. Yleisöä oli paljon ja mukana oli sekä maahanmuuttajia että Eteläpohjanmaalta muuttaneita ihmisiä.
  13. Inkeriläiset ja muualta Itä-Euroopasta muuttaneet järjestivät Larissa de Robertin johdolla tapahtuman, joka liittyi vuodenvaihteen perinteisiin eri maissa. Käsiteltiin joulun ja uuden vuoden aikaa ja niihin liittyviä tapoja useamman esiintyjän toimesta. Musiikkia esitti Ella Lazarovaa. Hän lauloi ja soitti kitaraa. Tilaisuudessa avattiin myös taideterapiakurssilaisten taidenäyttely ja keskusteltiin kuvataiteesta.
  14. Suomalainen joulu –tapahtuma järjestettiin Länsimäen päiväkeskuksessa. Illan juonsivat ja ohjelmasta vastasivat Eila ja Veini Vuorela. Tilaisuudessa esiintyivät lausujat Marjatta ja Tuomo Viikilä.
  15. Koivukylässä järjestimme joulujuhlan venäläiseen tapaan. Siellä oli paljon lastenohjelmaa, mm. Pakkasukon vierailu.
  16. Länsimäessä pidettiin useita taidenäyttelyjen avajaisia, kuten Vaharsolt Balatkhanovin, Dana Bekasin, Housam Hamadonin, Terttu Kariojan, Pirjo Karolan, Kalevi Rinteen ja lisäksi kaksi venäläistä taidenäyttelyä. Lasten taidekerhon näyttely pidettiin keväällä ja taidekurssilaisten näyttely syksyllä.
  17. Olimme pääjärjestäjä Vantaan kaupungin lisäksi monikulttuurisen itsenäisyyspäivän juhlan järjestämissä Vantaan aikuisopistolla Tikkurilassa. Ohjelmassa oli musiikkia, tanssia ja puheita.
  18. Kulttuurikeskus Caisassa järjestimme Maailman makuja ja musiikkia – tapahtuman, jossa tarjottiin arabialaista ruokaa ja musiikkia.
  19. Burhan Hamdon esiintyi Turun kirjamessuilla Valtion tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan kutsumana. Tilaisuudessa käsiteltiin syrjintää.
  20. Vuotalossa järjestettiin Iid-juhla. Ohjelmassa oli leikkejä, pelejä ja musiikkia.
  21. Juutalais-islamilaisen rauhanprojektin päätapahtuma pidettiin Kulttuurikeskus Caisassa. Vieraina olivat kirjailija Sami Michael Israelista ja kirjailija Hanan Awwad Palestiinasta. Mukana olivat myös mm. Heikki Palva ja Mukamed Ahmed. Projektiin kuului tilaisuuden lisäksi keskusteluja ja vierailuja.
  22. Kultainen kehä –projekti sisälsi matkan Venäjälle Vladimirin ja Suzdalin kaupunkeihin, joissa yhdistyksemme edustajat tutustuivat erityisesti kuvataiteeseen. Suomessa järjestimme näyttelyn, jossa oli esillä Housam Hamadonin valokuvia ja matkalta tuotuja dokumentteja.

 

Muu toiminta vuonna 2007

Ulkomaalaisille lapsille ja naisille on järjestetty kerhotoimintaa opiskelun ja eri kulttuurien merkeissä. Kerhotoimintaa on järjestetty monen eri kieliryhmän lapsille. Lasten toiminta, taideopetus ja eri kulttuurien kerhot on järjestetty Valtion Kirjallisuustoimikunnan, Taiteen Keskustoimikunnan, Opetusministeriön, 7:nde Mars Fonden –säätiön ja Etelä-Suomen lääninhallituksen tuella. Länsimäessä on pidetty arabiankielistä kerhoa ja Lincoln Kayiwa piti taidepajaa lapsille ja nuorille. Hakunilassa Shahin Negahdari opetti tansseja lapsille ja nuorille. Maahanmuuttajalapsille ja nuorille järjestettiin kirjoituskilpailu.

Kiamars Baghbanin johdolla yhdistys järjesti lasten kirjallisuuskilpailun ja siihen liittyvän juhlan, jossa toimivat tuomareina runoilijat Leevi Lehto ja Kiamars Baghbani. Kilpailun rahoitti Valtion kirjallisuustoimikunta.

Amran Mohamed Ahmed opetti afrikkalaista käsityötä ja kulttuuria lapsille. Aurora Hamadon on pitänyt lastenkerhoa ja antanut tukiopetusta Länsimäessä. Opettaja Harun Osmani on pitänyt päihteetöntä kerhoa albaanimiehille ja –nuorille Opetusministeriön tuella. Se on sisältänyt myös neuvontapalveluja Tikkurilassa. Neuvontaa on annettu myös muissa kerhoissa. Mona Abdelgadir on vastannut naisten ja perheiden toiminnasta Hakunilan alueella ja myös Myyrmäessä.

Burhan Hamdon osallistui Erilaisten Oppijoiden tapahtumaan Paasitornissa Helsingissä.

Suomalais-tanskalaisen rahaston tuella järjestimme tutustumismatkan Tanskan ulkomaalaisiin kouluihin ja monikulttuuriseen toimintaan Tanskassa.

Seniorien liikuntapäivän ohjelmasta Hakunilassa vastasi Larissa de Roberti.

Yhdistyksen rasisminvastainen toimintaa perustuu ennen muuta palvelujen tarjoamiseen pakolaisille ja muille maahanmuuttajille, oikean tiedon levittämiseen ja eri kulttuurien välisten kontaktien luomiseen. Tämä tehtävä luontuu hyvin yhdistykselle, jossa toimii useita eri kansallisuuksia.

Yhdistystä johtaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 8-10 varsinaista jäsentä ja 8-10 varajäsentä. Varajäsenillä on aina oikeus osallistua hallituksen kokouksiin. Myös muut kiinnostuneet saavat tulla niihin. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi vuonna 2007 opettaja Harun Osmani ja toisena puheenjohtajana opettaja Mohedin Al Aswad. Hallituksessa oli iranilaisten, albaanien, nigerialaisten, kurdien, somalialaisten, venäläisten, inkeriläisten, arabien ja suomalaisten edustajia. Hallituksessa oli mukana Hakunila-seuran puheenjohtaja Taisto Mäntynen. Muodollisen hallituksen toiminnan lisäksi yhdistyksessä on sovittu niin, että kunkin kulttuurin edustajat vastaavat oman ryhmänsä toiminnasta , esim. kerhoista ja kulttuuri-illoista ja muut auttavat tarvittaessa. Tarkoitus on auttaa kaikkia toimimaan oman kansallisuusryhmänsä tapaan, mutta yhteistyössä muiden kanssa.

 

IV TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Yhdistys on muuttanut jo vuosia sitten toimintaansa kulttuurijärjestöstä neuvontajärjestön suuntaan.

Vuonna 2007 sekä neuvonta- että kulttuuritoiminta ovat kehittyneet ja laajentuneet.

Kulttuuritoiminnassa saadut kontaktit ovat olleet apuna myös neuvontapisteen toiminnassa. Neuvonta- ja kriisipiste on vuosia ollut tärkeä tulosalue, koska se vastaa maahanmuuttajien vaikeimpiin ongelmiin, kuten työttömyyteen, koulutusongelmiin ja vaikeuksiin sopeutua. Vuonna 2007 neuvontapiste oli suosittu ja sen toiminta kehittyi kokemuksen myötä. Sinne myös osattiin tulla entistä paremmin ja se saavutti entistä suuremman asiakkaiden luottamuksen. Monet asiakkaiden kysymyksistä olivat jo ennestään tuttuja ja niihin osattiin vastata entistä paremmin. Neuvontapisteeseen käytiin tutustumassa oppilaitoksista, muista neuvontapisteistä ja organisaatioista. Meillä oli mahdollisuus tutustuttaa kävijöitä toimintaamme ja neuvontapisteemme toimintamalliin.

Vuonna 2007 Larissa De Robertin ja Amran Mohamed Ahmedin vetämä seniori-ikäisten maahanmuuttajien projekti Länsimäessä kehitti toimintaansa ja projektiin tuli uusia työntekijöitä Amran Mohamedin Ahmedin muutettua ulkomaille. Aurora Hamadon ja Mona Abdelgadir jatkoivat Amranin työtä. He ovat järjestäneet myös perheiden, naisten ja lasten toimintaa Länsimäessä. Nuorten toimintaa laajennettiin Harun Osmanin johdolla Tikkurilan nuorisokahvilassa.

Omat toimipisteet ovat auttaneet kehittämään muutakin toimintaa, koska omat tilat koneineen ovat muodostuneet ulkomaalaisten toiminnan tukikohdiksi, joissa käydään hoitamassa asioita ja samalla löydetään tapoja osallistua ympäröivän yhteiskunnan toimintaan. Toimipisteistämme käsin on koordinoitu monia alueen ulkomaalaisprojekteja.

Yhdistyksen organisaatiota ei ole muutettu vuonna 2007. Hallituksessa on suomalaisia ja ulkomaalaisia. Eri kieliryhmillä on siinä omat vastuuhenkilönsä, joiden kanssa yhdistys vastaa kyseisen ryhmän toiminnasta.

 

V YHDISTYKSEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO

Yhdistys on järjestänyt kevät- ja syyskokouksen, joissa on käsitelty sääntömääräiset asiat ja pohdittu tulevaisuutta. Hallituksen kokouksia on pidetty viisi. Näiden lisäksi eri kansallisuudet ovat pitäneet omia kokouksiaan ja yhdistyksen toimistossa on kokoonnuttu usein pienissä ryhmissä erilaisten ongelmien merkeissä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin vuonna 2006 albanialainen Harun Osmani. Toiseksi puheenjohtajaksi, joka vastaa erityisesti neuvonta- ja kriisipisteen toiminnasta, valittiin opettaja, toimittaja Mohedin Al Aswad. Sihteeriksi valittiin Burhan Hamdon ja rahastonhoitajaksi Eila Järvinen. Muut vuonna 2007 valitut hallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat Ibtisam Yusuf Haibeh , Basil Eneh, Anja Meri, Larissa De Roberti, Taisto Mäntynen, Kari Hokkanen, Jyrki Paalijärvi, Kiamars Baghbani, Rebwar Karimi, Julia Iljina, Eila Vuorela, Sadije Osmani, Veini Vuorela, Jean Bitar, Aurora Hamadon, Jorma Söderholm ja Housam Hamadon.

Yhdistyksen kotisivu löytyy osoitteesta www.hakunila.org. Sieltä löytyy lisätietoja, kuvia ja selostuksia toiminnasta ja tapahtumista. Sitä kautta olemme saaneet paljon yhteydenottoja.

 

LOPPULAUSE

Yhdistys on toiminut vuonna 2007 monissa eri asioissa, mutta keskeisimpiä tehtäviä ovat olleet neuvonta- ja kriisipisteen ja senioriprojektin toiminnan kehittäminen ja nuorten kahvilan toiminta. Neuvontatyön lisäksi on nyt keskitytty seniori- ja nuorisotoimintaan ja yhteyksien luomiseen, että maahanmuuttajat vähitellen pystyisivät osallistumaan täysivaltaisina ihmisinä suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhdistys pyrkii kehittämään aloitettuja projekteja ja etsimään uusia toimintatapoja.

Kulttuuri- ja kerhotoiminta on ollut erittäin vilkasta ja eri kansallisuusryhmät ovat toimineet aktiivisesti yhdistyksen sisällä. Lasten toimintaa olemme pystyneet kehittämään, koska saimme Länsimäen toimitilan, jossa on mahdollisuus myös lastenkerhojen ja –tapahtumien järjestämiseen. Kulttuurin alalla olemme laajentaneet aluettamme kirjallisuuteen ja kuvataiteisiin.

Monikulttuurisuus, rasismin vastustaminen ja pakolaisten ja kaikkien maahanmuuttajien hyvinvointi ovat toimintamme pääperiaatteita.

Hakunilan kansainvälinen yhdistys
Kannuskuja 2A, 3. krs. (Hakunila),

01200 VANTAA

Puhelin: (09) 2722775, 040-5013199

Faksi: (09) 2722775

Sähköposti: hakunilan(a)kolumbus.fi

Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen
Länsimäen toimintakeskus

Kilpakuja 1,
01280 VANTAA

Sano huumeille ei
Nuorille tarkoitetut huumeita k?sittelev?t internet-sivut suomen,
kurdin, somalian, arabian ja albanian kielillä.
Sivujen valmistamista ovat tukeneet STM ja Terveyden edistämisen keskus.